torstai 15. heinäkuuta 2010
Haasteellista
Menomatka on jo hyvin varattuna, mutta paluumatkan saaminenkin ensi viikon loppupuolelle onkin aika haasteellista. Tykkäisin käyttää viikkaria, mutta alustavan arvion mukaiselle paluupäivälle ei oikein matkaa saakaan. Tai saisi jollain luxusluokan hytillä... Ihan siihen ei tällaisella reissulla ole kuitenkaan varaa. Siljalla olisi vielä paikkoja, mutta se onkin sitten sen satasen kalliimpi. Helsinkiin jos menisi laivalla, niin paikkojakin olisi. Se ei vain kellonajallisesti oikein sovi. Ja viikkarin Turun reitin aamulähdöt on kellonajallisesti tosi huono juttu, mutta niillä olisi tilaa. En vain yksinäni haluaisi ajella öiseen aikaan niin pitkiä matkoja. Ei tämä muuten niin stressaisi, mutta töihinkin pitäisi vielä ehtiä ;) pitää varmaan suosiolla pyytää yksi vapaapäivä lisää... Hankalaa :) Menomatkan sain oikealle päivälle ihan kärkkymällä vähän väliä varaustilannetta ja se muuttuikin koko ajan. Tuon loppuviikon varaustilanne ei vain ole muuttunut miksikään. Ja toki vielä ei pysty edes varmaksi sanomaan, koska päästään lähtemään kotiin päin. Toivottavasti asiat lutviutuu hyvin uomiinsa :) Ainakin Tikki osasi ajoittaa juoksunsa sen puolesta hyvin kohdallee, että uroksen omistajat ovat koko ensi viikon kotona :) Se tästä vielä puuttuisikin, että he olisivat jossain päin Ruotsia lomailemassa...
tiistai 13. heinäkuuta 2010
Kotipihatokoa
Maanantaina ilman edes vähän viilennyttyä Surku pääsi etupihalla vähän hommiin :) Teemana edelleen ruutu ja ohjattu. Ruutuun vein taas satsin maksalaatikkoa. Ruutu veti alun toistoissa jälleen merkkiä enemmän, mutta pikkuhiljaa ymmärsi mennä merkille ihan oma-aloitteisesti ;) Surku tietää kyllä, että merkki kuuluu hommaan mukaan mutta kun sinne ruutuun pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ;) Nyt ei ollut ruutuun lähdöissä ongelmia. Hyvin merkkaa ruudun (ja paikoitellen merkinkin) alun virittelyissä. Ohjattua tein niin, että vein kapulan ensin hakupaikalle ja sitten Surkun kanssa alkurutiinit. Ekalla toistolla meni hiukan epävarmana sinne missä ruutu oli ollut. Veikkaan ettei nähnyt kapulaa. Ensin otin oikeaa puolta niin monta toistoa, että meni sujuvasti. Sitten muutama toisto vasemmalle. Loppuun vielä merkkiä muutama kerta yksinään. Pitäisi varmaan kaivaa ne loputkin kapulat kaapista ja ottaa useammalla kapulallakin... Ollaan kyllä pahasti vaiheessa, mutta vielä ei ole mitään syytä olla menemättä kokeilemaan kehään :) Tosin jos Tikin juoksu menee normaalia rataa niin se ehtii juosta ennen tuota koetta ja paniikin tullen voin vaihtaa koiraa :)
Tokottelujen jälkeen otin takapihalla vielä pujottelua niin Surkun kuin Tikinkin kanssa. Tiksun kanssa ei muuta aksaa pääsekään ottamaan, mutta eiköhän me näilläkin pärjätä. Viime viikolla sain kuitenkin hyvin vahvistettua Tikin kontaktit kisoja silmällä pitäen.
Perjantaina on Surkulla hieronta ja samaan aikaan Tikillä on lekuriaika varattuna. Toivottavasti perjantain tulokset vahvistaa sen aikataulun mitä ollaan kasvattajan kanssa laskeskeltu. On kyllä todella vaikea ajatella ensin karsinnat ja sitten vasta astutus ym. No eiköhän viimeistään lauantaiaamuna se kisafiilis nosta päätään :) Ja nyt on varmaan hyvä sauma päästä kisaamaan rennolla fiiliksellä :) Vielä pitää miettiä miten sen lauantaiaamun oikein tekee. Ei tekisi oikein mieli pitää Tikkiä kisapaikan läheisyydessä niin pitkää aikaa ennen starttia. Mutta osaako sitä arvioida oikein, vaikka apu onkin kisapaikalla puhelimen päässä... Kunhan nyt joku varjoinen soppi löytyisi jostain...
Tokottelujen jälkeen otin takapihalla vielä pujottelua niin Surkun kuin Tikinkin kanssa. Tiksun kanssa ei muuta aksaa pääsekään ottamaan, mutta eiköhän me näilläkin pärjätä. Viime viikolla sain kuitenkin hyvin vahvistettua Tikin kontaktit kisoja silmällä pitäen.
Perjantaina on Surkulla hieronta ja samaan aikaan Tikillä on lekuriaika varattuna. Toivottavasti perjantain tulokset vahvistaa sen aikataulun mitä ollaan kasvattajan kanssa laskeskeltu. On kyllä todella vaikea ajatella ensin karsinnat ja sitten vasta astutus ym. No eiköhän viimeistään lauantaiaamuna se kisafiilis nosta päätään :) Ja nyt on varmaan hyvä sauma päästä kisaamaan rennolla fiiliksellä :) Vielä pitää miettiä miten sen lauantaiaamun oikein tekee. Ei tekisi oikein mieli pitää Tikkiä kisapaikan läheisyydessä niin pitkää aikaa ennen starttia. Mutta osaako sitä arvioida oikein, vaikka apu onkin kisapaikalla puhelimen päässä... Kunhan nyt joku varjoinen soppi löytyisi jostain...
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Voi Tiksu minkä teit :)
Kun aloitit juoksun juuri ennen karsintoja :D Aika hyvin on ohjaajan pää nyt sekaisin ;) Eli reissua pukkaa heti karsintojen jälkeen, niihin sentään päästään juuri osallistumaan... Nyt ei päästä enää treenaamaan kunnolla aksaa, joten saadaan rauhassa herkistellä :) Laivamatkoja olen tutkiskellut ja kovin näyttävät buukatuilta. Jos nyt jostain saataisiin hyvään aikaan matka lahden yli..
Nyt on kyllä aika ristiriitaiset fiilikset, kun juoksu alkoi mutta on kuitenkin karsinnat edessä. Ehdin jo toivomaan, että oltais saatu keskittyä ne ensin rauhassa alta pois. Mutta hyvin harvoinhan nämä asiat menee niin kuin toivoo :) No nyt ensin kisataan karsinnat ja katsotaan sitten sen jälkeen mitä tapahtuu. Jänskää!!
Nyt on kyllä aika ristiriitaiset fiilikset, kun juoksu alkoi mutta on kuitenkin karsinnat edessä. Ehdin jo toivomaan, että oltais saatu keskittyä ne ensin rauhassa alta pois. Mutta hyvin harvoinhan nämä asiat menee niin kuin toivoo :) No nyt ensin kisataan karsinnat ja katsotaan sitten sen jälkeen mitä tapahtuu. Jänskää!!
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Joo, tiedän. Olen ollut toooodella laiska kirjoittelemaan tänne. Ollaan treenattu agia ja tokoa. Jakauma on tosin ollut niin että Tiksu on aksannut ja Surku tokoillut.
Tikin agit sujuu hyvin. Niinkin hyvin, että olen huomannut hälyttäviä merkkejä pääkopassani. Eli nyt täytyy tehdä henkisellä puolella töitä. Onneksi koutsi pystyy tässä auttamaan tilanteen tullen. Ja hyvä asia on, että olen sen huomannut nyt ajoissa. Jolloin sille pystyy vielä toivottavasti jotain tekemään :)
Surkun tokoilussa on suurin ongelma merkillisissä liikkeissä. Eli merkistä on tullut Surkun uusi paras kaveri. Epävarmuudessaan turvautuu merkkiin ja ei osaa irroittautua siitä. Tähän on onneksi löytynyt nyt avut. Eli ruutuun superpalkka odottamaan ja merkille alustan päälle nami. Tällä tuntuu pelittävän nyt paremmin. Vaikka välillä ruudun palkka vetää kovemmin puoleensa niin huomautuksista huolimatta kykenee irroittautumaan merkistä. Viime tiistain treeneissä meni multa käpy ihan totaalisesti, kun vain jumitti ja jumitti. En siitä ole ylpeä, mutta pisti ainakin ajattelemaan ongelmaa. Päädyin siihen, että liian nopeasti vaikeutettu eli reseptinä se helpottaminen ja apujen lisääminen :) Tultiin siihen lopputulokseen, että Surku on merkin tarkoituksesta epävarma ja sen takia ei siitä osaa luopua. Vähän samaa ongelmaa on myös ohjatussa, mutta ei ollenkaan samassa mittakaavassa. Ohjatussa olen nyt käyttänyt myös namia merkin takana palkkana ja vetovoimana. Idari sujuu edelleen hyvin, sen kun on kerran hiffannut niin ei ongelmaa. Samaan uskon muissakin liikkeissä, eli kunhan saadaan shelttipoika ymmärtämään niin eiköhän tämä tästä ;)
Käytiin kummankin kanssa viime ke ottamassa Hesassa yhdet viralliset startit. Surkun rata oli lopulta hyl, joka ei huoleta. Enempi ihmetytti ekalla ja rimalla Surkun totaaliset arviointivirheet, koska hyppäsi kumpaakin rimaa päin ihan kunnolla ja tuli naama edellä hiekkaan :( Oli kuitenkin ihan ok radan jälkeen ja kaikki hampaatkin suussa tallella. Hiukan kyllä jäi ihmetyttämään... Tikin kanssa sain aikaiseksi aalta kontaktivirheen. Aika oli kuitenkin kova :)
Surku on tänä kesänä oppinut oikeasti uimaan. Ui hienosti Tikin perässä ympäri lampea :) Tosin runsaasta uimisesta meinasi uhata ihotulehdus, joten nyt ollaan taas hetki oltu uimati. Tikki nyt ei tietenkään tätä ymmärrä, koska eihän sillä ole mitään iho-ongelmia ;) Tiksu tosin sai takapihalle oman uima-altaan jolla leikkii harva se päivä metelillä varustettuna... Surku on onneksi menossa ensi pe Tanjalle, koska on varmaan päässyt jumittumaan jonkin verran.
Tikin agit sujuu hyvin. Niinkin hyvin, että olen huomannut hälyttäviä merkkejä pääkopassani. Eli nyt täytyy tehdä henkisellä puolella töitä. Onneksi koutsi pystyy tässä auttamaan tilanteen tullen. Ja hyvä asia on, että olen sen huomannut nyt ajoissa. Jolloin sille pystyy vielä toivottavasti jotain tekemään :)
Surkun tokoilussa on suurin ongelma merkillisissä liikkeissä. Eli merkistä on tullut Surkun uusi paras kaveri. Epävarmuudessaan turvautuu merkkiin ja ei osaa irroittautua siitä. Tähän on onneksi löytynyt nyt avut. Eli ruutuun superpalkka odottamaan ja merkille alustan päälle nami. Tällä tuntuu pelittävän nyt paremmin. Vaikka välillä ruudun palkka vetää kovemmin puoleensa niin huomautuksista huolimatta kykenee irroittautumaan merkistä. Viime tiistain treeneissä meni multa käpy ihan totaalisesti, kun vain jumitti ja jumitti. En siitä ole ylpeä, mutta pisti ainakin ajattelemaan ongelmaa. Päädyin siihen, että liian nopeasti vaikeutettu eli reseptinä se helpottaminen ja apujen lisääminen :) Tultiin siihen lopputulokseen, että Surku on merkin tarkoituksesta epävarma ja sen takia ei siitä osaa luopua. Vähän samaa ongelmaa on myös ohjatussa, mutta ei ollenkaan samassa mittakaavassa. Ohjatussa olen nyt käyttänyt myös namia merkin takana palkkana ja vetovoimana. Idari sujuu edelleen hyvin, sen kun on kerran hiffannut niin ei ongelmaa. Samaan uskon muissakin liikkeissä, eli kunhan saadaan shelttipoika ymmärtämään niin eiköhän tämä tästä ;)
Käytiin kummankin kanssa viime ke ottamassa Hesassa yhdet viralliset startit. Surkun rata oli lopulta hyl, joka ei huoleta. Enempi ihmetytti ekalla ja rimalla Surkun totaaliset arviointivirheet, koska hyppäsi kumpaakin rimaa päin ihan kunnolla ja tuli naama edellä hiekkaan :( Oli kuitenkin ihan ok radan jälkeen ja kaikki hampaatkin suussa tallella. Hiukan kyllä jäi ihmetyttämään... Tikin kanssa sain aikaiseksi aalta kontaktivirheen. Aika oli kuitenkin kova :)
Surku on tänä kesänä oppinut oikeasti uimaan. Ui hienosti Tikin perässä ympäri lampea :) Tosin runsaasta uimisesta meinasi uhata ihotulehdus, joten nyt ollaan taas hetki oltu uimati. Tikki nyt ei tietenkään tätä ymmärrä, koska eihän sillä ole mitään iho-ongelmia ;) Tiksu tosin sai takapihalle oman uima-altaan jolla leikkii harva se päivä metelillä varustettuna... Surku on onneksi menossa ensi pe Tanjalle, koska on varmaan päässyt jumittumaan jonkin verran.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)