Koirat ovat pääsääntöisesti huilanneet tämän loppuvuoden. Itsellä oli pitkä työputki, joten aikaa ja energiaa ei hirveästi ollut tuhlattavaksi.. Pari kertaa olen kuitenkin ehtinyt tokoilemaan. Surkun kanssa painotus on ollut ruudussa, ohjatussa ja uudessa idarissa. Ruudussa huomasi treenitauon vaikutuksen. Ei meinannut ruutu löytyä tai sitten sinne yritettiin mennä suorinta reittiä. Viimeksi otettiin tyhjään ruutuun lähetyksiä ja hyvin sinne aina pääsi. Ohjatussa olen pitänyt vain yhtä kapulaa ja hyvin toimii näin. Seuraavaksi varmaan se toinen kapula mukaan.. Idarissa tuottaa seisominen ongelmia jos se on eka asento...
Teema on touhunnut omia juttujaan. Tulee aitojen yli edelleen. Ostettiin keittiön oviaukkoon portti, mutta tulee sieltäkin yli. Alkaa olla keinot vähissä tuon asian suhteen... Pihalla kuuntelee jo aika hyvin. Pari kertaa olen jättänyt takapihalle yksin kun ei ole kuunnellut. Hetkessä on ollut ovella odottelemassa, mutta on saanut myös odotella ;) Täytyy kyllä sanoa, että tykkään Teemasta todella paljon! Vaikka nuo muutamat asiat tuottaakin vähän hankaluuksia tällä hetkellä niin jotenkin koen ne vain hyvänä asiana tulevaisuutta ajatellen. Odotan kovin, että tulee kevät niin päästään kunnolla yhdessä hommiin :) Teema pääsi viikolla käymään ekaa kertaa Turun keskustassa, Hansassa ja torilla. Hiukan sitä jännitti ihmisvilinä ja hälinä. Leikki ihan ok:sti, vaikkakin korvat taaksepäin. Varsinaisesti ei pelännyt mitään vaan selkeästi jännitti. Lisäksi piipahdettiin Bauhausissa, joka nyt on jo tuttu paikka ;) Liukuovet ei missään enää ihmetytä vaan niistä mennään sujuvasti. Pitää seuraavaksi ottaa mukaan kunnon namit, kun viimeksi oli mukana sellaisia jotka ei niin hirveästi kiinnostanut. Hälinä ja ympärillä tapahtuvat asiat meni edelle.
Tiuhti on aloittanut projektin 'Kohti alokasluokkaa'! Katsotaan miten monen vuoden projekti siitä tulee ;)
Hyvää Uutta Vuotta kaikille blogin lukijoille!! Erityisesti tietenkin terkut Tikin pennuille ympäri Suomen maan :)
perjantai 31. joulukuuta 2010
tiistai 21. joulukuuta 2010
Kuriton apina-lapsi
Eli Teema ;) Jätkä ei pysy taas aitauksessaan.. Pitää siis keksiä joku muu ratkaisu. Lisäksi Teema-poika ulkoilee omassakin pihassa tällä hetkellä kytkettynä ;) Ei kuuntele ollenkaan, joten opettelee tavoille flexissä. Muuten se on kyllä edelleen ihan kiltti ja mukavan touhukas. Treenatessa on kyllä ihan mahtava. Loistava keskittyminen ja leikkii hienosti! Hiukan olen miettinyt, että käyttääkö Teema silmää vai ei. Jos ei ole silmän käyttöä niin ainakin se hyvin vahvasti lukittuu/jumittuu asioihin. Oppii monet kuviot kerrasta ja toistolla osaa jos odottaa. Noudoissa tätä mahdollista silmän käyttöä ei ole nyt näkynyt. Teema tykkää noudoista tosi paljon. Tavoitteena on edelleen pääsääntöisesti vain leikkiä, jotta pojasta ei tulisi hirveän vakavaa puurtajaa ;)
Tänään treffattiin noin kk nuoremman Roudan kanssa hallilla. Kiva kun on lähellä saman ikäinen pentu niin saa seuraa pentutreeneihin :)
Huomenna sitten lämpimään halliin tokottelemaan, ihanaa!!
Tänään treffattiin noin kk nuoremman Roudan kanssa hallilla. Kiva kun on lähellä saman ikäinen pentu niin saa seuraa pentutreeneihin :)
Huomenna sitten lämpimään halliin tokottelemaan, ihanaa!!
Aksaa Elinan silmien alla
Meillä oli Surkun kanssa tänään yksityistunti Elinalta. Kyllä oli taas todella hyödyllinen tunti. Mulle tuli hiki, mutta Surku jaksoi hienosti! Elinan huomioita: leijeröinti kannattaa opettaa, jotta se on käytettävissä jos tarvitsee (etenkin niin, että putki jää väliin). Kontaktit vaativat vahvistusta ja etenkin niin, että itse joudun juoksemaan ihan kontaktin vierestä. Pujottelun loppuun asti pujottelemista, palkka aina pujottelun loppuun. Vekkaukset! Oman juoksun rytmitys, toimii Surkulla! Takaaleikkaukset vaatii treeniä, muistettava oma liike ja vartalonsuunta. Tärkeintä on muistaa uskaltaa liikkua Surkun kanssa. Epävarmuus pois ja rohkeasti liikkumaan ja ohjaamaan varmasti. Rataantutustumiseen käytettävä paljon aikaa, että oikeasti tiedän mitä radalla teen (ja teen myös). Jos olen itse epävarma niin se hidastaa Surkua, koska se näkyy ohjauksessa. Päällejuoksut toimii Surkun kanssa loistavasti, muistettava vain pitää ohjaava käsi mukana (sekä katse!).
Paljon asiaa siis ja toivottavasti muistin kaiken. Ihan mahtava tunti kaiken kaikkiaan taas :) Elinalle kiitos!
Paljon asiaa siis ja toivottavasti muistin kaiken. Ihan mahtava tunti kaiken kaikkiaan taas :) Elinalle kiitos!
torstai 16. joulukuuta 2010
12 viikkoa
Ja 8,4 kiloa iloista pojankoltiaista :) Tänään oli rokotuskeikka ja vaaka näytti totuuden. Teemahan on ihan hoikassa kunnossa eli luu ja nahkakin voi painaa yllättävän paljon ;) Iloisesti tervehdittiin kaikkia lääkäriasemalla ja lääkäritätikin oli oikein mukava tuttavuus :) Piikkiä ei edes ehditty huomaamaan!
Myös Tikki oli mukana, koska halusin näyttää leikkaushaavan. Lisäksi Tikki on satunnaisesti ontunut vasenta etujalkaana ja halusin näyttää (edes pikaisesti) sitä lääkärille. Ranteesta löytyi aristusta eli nivelsiteet on päässyt venähtämään. Saatiin mukaan Rimadylit ja ohjeeksi tukea rannetta ulkoiluihin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Tikin kisat (ja samalla treenit) siirtyy vielä vain eteenpäin. Toivottavasti tämän jälkeen päästäisiin aikuisten oikeasti hommiin!
Treeneistä:
Teemalla oli eilen toiset "hakutreenit" eli ohjelmassa toisen ihmisen hakeminen lakanan alta. Hiukan oli haasteellinen ja tuuleton keli, mutta löytyihän se ukko lopulta :) Ja tällä kertaa ei jännittänytkään yhtään! Treenien lopuksi ammuttiin pennuille ja joka kerta Teeman piti kääntää päätä. Jatkoi kyllä syömistä/leikkimistä heti perään.
Muuten Teema on tutustunut jälleen uusiin asioihin. Tiistaina käytiin kävelemässä Skanssin lämpimässä parkkihallissa ja ihmeteltiin liukuovia. Autoista ei välitä mitään. Tänään lääkärikeikan yhteydessä nähtiin useampi ohisujahtava polkupyörä eivätkä nekään saaneet hirveästi pojassa reaktioita aikaiseksi. Maalaiskoira osaa siis olla myös kaupungissa :)
Myös Tikki oli mukana, koska halusin näyttää leikkaushaavan. Lisäksi Tikki on satunnaisesti ontunut vasenta etujalkaana ja halusin näyttää (edes pikaisesti) sitä lääkärille. Ranteesta löytyi aristusta eli nivelsiteet on päässyt venähtämään. Saatiin mukaan Rimadylit ja ohjeeksi tukea rannetta ulkoiluihin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Tikin kisat (ja samalla treenit) siirtyy vielä vain eteenpäin. Toivottavasti tämän jälkeen päästäisiin aikuisten oikeasti hommiin!
Treeneistä:
Teemalla oli eilen toiset "hakutreenit" eli ohjelmassa toisen ihmisen hakeminen lakanan alta. Hiukan oli haasteellinen ja tuuleton keli, mutta löytyihän se ukko lopulta :) Ja tällä kertaa ei jännittänytkään yhtään! Treenien lopuksi ammuttiin pennuille ja joka kerta Teeman piti kääntää päätä. Jatkoi kyllä syömistä/leikkimistä heti perään.
Muuten Teema on tutustunut jälleen uusiin asioihin. Tiistaina käytiin kävelemässä Skanssin lämpimässä parkkihallissa ja ihmeteltiin liukuovia. Autoista ei välitä mitään. Tänään lääkärikeikan yhteydessä nähtiin useampi ohisujahtava polkupyörä eivätkä nekään saaneet hirveästi pojassa reaktioita aikaiseksi. Maalaiskoira osaa siis olla myös kaupungissa :)
lauantai 11. joulukuuta 2010
Teema korkkasi haku-uransa
Lumitilanteesta johtuen ei hirveästi enää metsään pääse hakua treenaamaan, mutta meidän porukka pysyy silti aktiivisena :) Tänään aamulla treffattiin koulun parkkiksella ilmaisu-tms-treenien merkeissä. Hankala lumitilanne tarkoittaa meidän laumassa sitä, että Tikki saa pitää taukoa ja Teema pääsee remmiin! Tikin kanssa en koe niin hirveästi hyötyvän näistä ilmaisutreeneistä niin parempi jättää ne sen kanssa väliin. Teemalle siis ihkaeka hakuharjoitus tuuli-ilmaisuna. Otin vain yhden maalimiehen. Tiina meni lumikasan taakse niin, että pystyttiin lähestymään tuulen alapuolelta. Teemalla ei loogisesti ollut hajuakaan mikä on homman nimi :) Teema sai Tiinasta hajun aika lähellä. Hajuun reagoidessaan selkeästi ensin ihmetteli, että mitä ihmettä toi ihminen tekee tuolla kasan takana lakanan alla. Vähän siis jänskätti miekkosta. Meinasi myös vähän pakittaa, mutta kun huomasi tarjolla olevan herkkuja kivalta ihmiseltä niin ei ongelmaa. Herkut syötyään Tiina vielä leikitti hetken. Ei varmaan mene montaa kertaa kun Teema saa jo homman ideasta kiinni ja jänskätys jää pois. Se kun ei muuten ihmisiä jännitä ollenkaan :)
perjantai 10. joulukuuta 2010
Tällä viikolla Tikki on päässyt treenaamaan agilitya :) Tiistaina oli kolmas kerta fysioterapiaa, jonka aluksi Tikki sai jolkotella hetken vesialtaassa. Tiksu oli jo aika hyvässä kunnossa, joten uskalsin aloittaa treenaamisen. Rimat on tämän viikon olleet vaihtelevasti, pääsääntöisesti matalalla. Keskiviikkona treenasin vähän päällejuoksua, torstaina oli Jampan treenit ja perjantaina otin vielä samaa treeniä vähän eri variaatioin. Tänään tapahtui se mitä vähän olen pelännyt, kun rimat olleet matalalla. Muutama hyppy oli korkeampi ja Tikki hyppäsi täysillä päin, eli ei pahemmin katsellut missä rima on. Täytyy nyt pitää eri korkeuksissa rimat. Muuten ei rimoja tänään tullutkaan. Tikki on taukoon nähden tosi hyvin hanskassa, jotkut jarrutukset eivät mene kunnolla perille mutta täytyy niitä treenata erikseen.
Tiuhti ja Surku pääsivät tekemään vain tänään, perjantaina. Surkun kanssa otin samaa treenirataa ja sen kanssa ei pahemmin ongelmia, hämmästyttävää :) Ja samalla aivan valtavan ihanaa :) Tiuhti teki omaa pientä vauhtipätkäänsä taas kerran.
Teema on päässyt hallille leikkimään ja tekemään omia tokojuttujansa. Luoksetuloa saatiin tänään taas otettua, kun oli apukädet. Hiukan edelleen kaartaa omaan vasempaansa, mutta tulee hyvää vauhtia :) Noudoissa olen ollut havaitsevinani pientä silmän käyttöä, joka ei taas näy silloin jos leikitään kapulalla ja leikin tuoksinassa heitän kapulan haettavaksi. Tiedä sitten mitä on. Joka tapauksessa en osaa olla tästä huolissani. Sivulletuloja namitellaan ja nyt lähes aina istahtaa siihen sivulle itsestään. Olen yrittänyt nyt tietoisesti työstää perusasentoa aika taakse, kun pääsääntöisesti se ongelma on aina siinä edistämisessä. Teema leikkii kyllä tosi hyvin. Se tarjoaa lelua omatoimisesti mulle eikä lähde huitelemaan mihinkään.
Treenaamisten lisäksi Teema pääsi tänään piipahtamaan Bauhausissa. Liukuovet vielä vähän jännitti. Nähtiin myös trukki, jota piti ihmetellä. Hienosti Teema miettii asioita niitä kuitenkaan pelkäämättä. Trukkiakin katseli koko ajan uteliaana ja olisi mielellään lähtenyt rauhassa sen perään. Autojakaan Teema ei väistä. Bauhausissa pysähdyttiin leikkimään ja sielläkin se sujui hienosti. Poitsu ei välitä mitään vaihtuvista alustoista :) Hieno miehen alku!!
Tiuhti ja Surku pääsivät tekemään vain tänään, perjantaina. Surkun kanssa otin samaa treenirataa ja sen kanssa ei pahemmin ongelmia, hämmästyttävää :) Ja samalla aivan valtavan ihanaa :) Tiuhti teki omaa pientä vauhtipätkäänsä taas kerran.
Teema on päässyt hallille leikkimään ja tekemään omia tokojuttujansa. Luoksetuloa saatiin tänään taas otettua, kun oli apukädet. Hiukan edelleen kaartaa omaan vasempaansa, mutta tulee hyvää vauhtia :) Noudoissa olen ollut havaitsevinani pientä silmän käyttöä, joka ei taas näy silloin jos leikitään kapulalla ja leikin tuoksinassa heitän kapulan haettavaksi. Tiedä sitten mitä on. Joka tapauksessa en osaa olla tästä huolissani. Sivulletuloja namitellaan ja nyt lähes aina istahtaa siihen sivulle itsestään. Olen yrittänyt nyt tietoisesti työstää perusasentoa aika taakse, kun pääsääntöisesti se ongelma on aina siinä edistämisessä. Teema leikkii kyllä tosi hyvin. Se tarjoaa lelua omatoimisesti mulle eikä lähde huitelemaan mihinkään.
Treenaamisten lisäksi Teema pääsi tänään piipahtamaan Bauhausissa. Liukuovet vielä vähän jännitti. Nähtiin myös trukki, jota piti ihmetellä. Hienosti Teema miettii asioita niitä kuitenkaan pelkäämättä. Trukkiakin katseli koko ajan uteliaana ja olisi mielellään lähtenyt rauhassa sen perään. Autojakaan Teema ei väistä. Bauhausissa pysähdyttiin leikkimään ja sielläkin se sujui hienosti. Poitsu ei välitä mitään vaihtuvista alustoista :) Hieno miehen alku!!
tiistai 7. joulukuuta 2010
Vuosi pikkuhiljaa pulkassa
Pahoittelut, että teksti saattaa sisältää hehkutusta ja ylistystä. Joten jos ärsyttää jo valmiiksi niin jätä lukematta ;)
Enää on jäljellä "vain" treenailuja ja kisat on nyt kisattu. Vuosi on kyllä ollut ihan uskomaton kaikin puolin. Niin paljon kaikkea uutta, mieletöntä kokemusta joita ei vaihtaisi pois millään. Vuoden aikana ehti tapahtua myös osittain suunnittelemattomia asioita ja jotkut suunnitellut asiat eivät menneet niin kuin oli ajatellut...
Koiralauma kasvoi kahdella yksilöllä, vaikka vain yksi oli ollut suunnitelmissa. Mutta niin siinä vain joskus käy, että elämä yllättää :) Tiuhti on ollut aikamoinen persoonallinen lisäys tähän pakettiin. Ikää pikkuneidillä tulee muutaman päivän päästä kokonainen vuosi. Mulla ei ole mitään käsitystä tuon prinsessan luonteesta ja veikkaan, että menee vielä paljon aikaa ennen kuin sitä pystyy lukemaan kuin avointa kirjaa. Välillä siitä tulee tällainen olo ja seuraavana hetkenä taas tuollainen. Nadan kanssa asiasta viime viikolla juteltiin ja vaikea sanoa. Joko se on vain niin sitruunan niellyt prinsessa, ettei se vain näytä luonnettaan ulospäin. Tiuhtihan on vakava typy, joka ei asioille pahemmin naura. Vauhtia ja energiaa piisaa, mutta miten sen saa suunnattua esim agilityssa siihen suorittamiseen? Ja Tiuhtihan on todellinen prinsessa, joka ei nuku kovilla alustoilla ja joka ei tyydy teljettäväksi mihinkään. Tiuhti tulee mm kevythäkeistä läpi jos niin haluaa. Löytää kyllä keinot ;) Ihan hirveästi ei olla treenattu vaan olen antanut sen kasvaa rauhassa. Ja edetään jatkossakin sitä tahtia mikä sille sopii. Haluan kuitenkin oppia tuntemaan sen edes vähän paremmin ennen kuin hirveän tiukalla tahdilla aloitetaan hommia tekemään. Vai olisiko siinä sittenkin jonkinlainen ratkaisu, lisää treeniä vain? Näillä näkyminen Tiuhtista tulee "vain" agilitykoira.
Surku oli tammikuussa vielä ihan aloittelija agilityssa. Kisaaminenhan oltiin ehditty juuri viime vuoden puolella aloittaa, mutta yhtään nollia ei v. 2009 saatu aikaiseksi. Ykkösluokan nollat tulivat aika nopeasti alkuvuonna ja kakkosiin siirryttiin kisaamaan kesäkuussa. Heti Juhannuksena saatiin ensimmäinen kolmosluokan nollatulos! Nollia ollaan onnistuttu tekemään sitä vauhtia, että nyt on ensi vuoden arvokisoihin tulokset kasassa. Mitä enemmän Surkun kanssa treenaan niin sitä enemmän siitä tykkään. Surku on tietyllä tavalla unelmien täyttymys ja paljon enemmän kuin edes uskalsin toivoa. Olen monesti sanonut, että Surku on luonnonlahjakkuus ja olen edelleen sitä mieltä. Agilityssa se oppii ihan hetkessä uudet asiat. Sille ei tarvitse asioita opettaa ja tahkoa sadoilla toistoilla. Muutama selkeä toisto ja se olikin sitten siinä. Toki työtä on joutunut tekemään ja edelleen on pitkä lista opeteltavista asioista. Surku onkin mun oma Supermies :))) Tavoitteeksihan olin asettanut vuodelle 2010 luokkanousun kolmosiin. Ja tämä ylitettiin roimasti!! Kolmosluokassa Surkulla on nyt yhteensä 8 nollatulosta, joista kaksi on voittoa ja mukana on yksi tuplanolla. Lisäksi agilityradoilta on taskussa kaksi sertiä ja hyppyradoilta yksi kappale. Surkun kanssa kisaaminen on nautinto! Sen kanssa ei tarvitse jännittää turhaan asioita. Vaikka se on nuori niin siihen pystyy luottamaan 100%sti. Ja tiedän, että se tekee asiat aina täysillä! Toki Surkussa on omat heikkoutensa, eihän se täydellinen ole. Mutta Surkun huonot puolet ovat niin pienet verrattuna sen moniin hyviin puoliin, että ne meinaa kokonaan unohtua :)
Tokossa Surkun kanssa kisattiin vain kaksi kisaa tänä vuonna. Tavoitteena oli voittajaluokan ykköstulos ja mahdollinen korkkaus kuninkuusluokassa. Tähänkin tavoitteeseen päästiin :) Yksi voittajaluokan koe toukokuussa ja pisteitä juuri tasan ykköstuloksen minimipistemäärä ;) EVL:ssä käytiin kokeilemassa elokuun alussa, joka pisteiden valossa ei mennyt kovinkaan hulppeasti. Itse olin todella tyytyväinen suoritukseen ja se onkin se tärkein. Vuoden alkupuolisko treenattiin hyvinkin tiiviisti tokoa ja toinen puolisko todella vähän. Ei vain riittänyt energia kaikkeen. Sitä en vielä tiedä tuleeko Surku kisaamaan ensi vuonna tokossa, mutta kyllä siitä jonakin päivänä TVA tulee :) Katsotaan nyt miten pahasti agility vie meidät mennessään ;) Tokoa tullaan varmasti treenaamaan säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta en tiedä vielä riittääkö energia ykkösten vaatimaan systemaattiseen treenaukseen. Sen näkee sitten myöhemmin :)
Tikin vuosi ei ehkä harrastustulosten valossa ollut mikään paras mahdollinen. Mutta vuosi oli kuitenkin itselleni ehkä tärkein Tikin elämästä. Tavoitteena oli agilitysta valionarvo eikä muuta. Arvokisoihin en ollut menossa, koska olin laskenut juoksun ajoittuvan niiden suhteen juuri huonoon aikaan. Ja tarkoituksenahan oli astuttaa Tikki kevään/kesän juoksusta. Tulokset saatiin ihan kevyesti kasaan arvokisoihin. Valionarvokin napsahti heti ensimmäisestä mahdollisesta startista! Huisia!! Juoksu antoikin sitten odottaa itseään ihan urakalla. Sitä odotellessa ensin ilmoittauduin SM-kisoihin ja niihin päästiin osallistumaankin. Juoksua ei edelleenkään kuulunut joten ilmoittautuminen lähti myös MM-karsintoihin. Pian tuon ilmoittautumisen jälkeen juoksukin viimein alkoi, noin 1,5 kuukautta myöhässä... Päästiin kuitenkin MM-karsintoihin osallistumaan ja astutusreissuun lähdettiin heti kisojen jälkeen. MM-karsinnat menivät täysin yli odotusten. Tarkoituksena oli mennä tekemään mukavat suoritukset ja päästä kisaamaan myös toiselle päivälle. Kolmelta ekalta radalta saatiin puhdas suoritus ja pisteitäkin kertyi mukavasti. Noiden kolmen radan jälkeen olimme sijalla 4.... Kahdelta viimeiseltä radalta emme enää pisteitä saaneetkaan ja loppusijoituksemme oli 14. Joka oli varmasti ihan hyvä juttu tuohon saumaan ;) Päästiin siis lähtemään Ruotsiin hyvällä mielellä ja agility jäikin sitten karsintojen myötä tauolle pitkäksi aikaa.
PK-puolella oli tavoitteena saada edes yksi koe keväälle ja huhtikuun lopussa osallistuimmekin hakukokeeseen maan ollessa vielä osittain valkoinen. Koe tosin jäi meidän osalta vain henkilöetsintään yhden maalimiehen jäätyä metsään. Ja muu aikataulu ei sallinutkaan muita kokeita. Mutta ensi vuonna panostammekin taas pk-puoleen ihan eri tavalla :)
Tokossa tavoitteena oli Ruotsin tottelevaisuusvalion arvo. Se jäi ikävä kyllä 1,5 pisteen päähän. Mukava reissu kuitenkin kaikin puolin ja ehkä me jonakin päivänä vielä kokeillaan uudestaan, saa nähdä.
Vuoden 2010 päätavoite oli pentuhaaveet. Tikille löytyi hyvä uros Ruotsin puolelta ja kevät/kesä menikin juoksua odotellessa ja jännitellessä. Astutusreissuun päästiin vihdoin heinäkuun loppupuolella. Ja jännitystä silläkin reissulla riitti. Onneksi onni oli kuitenkin myötä ja astutukset onnistuivat luomuna kahtena peräkkäisenä päivänä. Kotimatkan jännitysten jälkeen edessä olikin 4 piinaavaa viikkoa. Ultra kuitenkin paljasti, ettei reissumme ollut ollenkaan turha :)Syyskuun loppupuolella Tikki ja Wilmer saivat yhdessä 3 tyttöä sekä 1 pojan. Yksi unelmistani oli jälleen käynyt toteen; Maailman Parhaalla Tikillä oli pentuja :) Ja samalla toteutui haaveeni Tikin lapsesta. Kotiin jäikin Tikin ainokainen poika, Teema :) Tikin pentuprojekti on yksi arvokkaimmista kokemuksista mitä voin ajatella omalla koiraharrastusurallani.
Teemasta toivon itselleni jatkoa pk-harrastuksen puolelle. Mutta ensin Teema saa rauhassa kasvaa isoksi nuoreksi mieheksi :) Todennäköisesti Teemaa tullaan näkemään muillakin harrastusareenoilla, mutta itse haaveilen pääasiallisesti urasta pk-puolella miekkosen kanssa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
Enää on jäljellä "vain" treenailuja ja kisat on nyt kisattu. Vuosi on kyllä ollut ihan uskomaton kaikin puolin. Niin paljon kaikkea uutta, mieletöntä kokemusta joita ei vaihtaisi pois millään. Vuoden aikana ehti tapahtua myös osittain suunnittelemattomia asioita ja jotkut suunnitellut asiat eivät menneet niin kuin oli ajatellut...
Koiralauma kasvoi kahdella yksilöllä, vaikka vain yksi oli ollut suunnitelmissa. Mutta niin siinä vain joskus käy, että elämä yllättää :) Tiuhti on ollut aikamoinen persoonallinen lisäys tähän pakettiin. Ikää pikkuneidillä tulee muutaman päivän päästä kokonainen vuosi. Mulla ei ole mitään käsitystä tuon prinsessan luonteesta ja veikkaan, että menee vielä paljon aikaa ennen kuin sitä pystyy lukemaan kuin avointa kirjaa. Välillä siitä tulee tällainen olo ja seuraavana hetkenä taas tuollainen. Nadan kanssa asiasta viime viikolla juteltiin ja vaikea sanoa. Joko se on vain niin sitruunan niellyt prinsessa, ettei se vain näytä luonnettaan ulospäin. Tiuhtihan on vakava typy, joka ei asioille pahemmin naura. Vauhtia ja energiaa piisaa, mutta miten sen saa suunnattua esim agilityssa siihen suorittamiseen? Ja Tiuhtihan on todellinen prinsessa, joka ei nuku kovilla alustoilla ja joka ei tyydy teljettäväksi mihinkään. Tiuhti tulee mm kevythäkeistä läpi jos niin haluaa. Löytää kyllä keinot ;) Ihan hirveästi ei olla treenattu vaan olen antanut sen kasvaa rauhassa. Ja edetään jatkossakin sitä tahtia mikä sille sopii. Haluan kuitenkin oppia tuntemaan sen edes vähän paremmin ennen kuin hirveän tiukalla tahdilla aloitetaan hommia tekemään. Vai olisiko siinä sittenkin jonkinlainen ratkaisu, lisää treeniä vain? Näillä näkyminen Tiuhtista tulee "vain" agilitykoira.
Surku oli tammikuussa vielä ihan aloittelija agilityssa. Kisaaminenhan oltiin ehditty juuri viime vuoden puolella aloittaa, mutta yhtään nollia ei v. 2009 saatu aikaiseksi. Ykkösluokan nollat tulivat aika nopeasti alkuvuonna ja kakkosiin siirryttiin kisaamaan kesäkuussa. Heti Juhannuksena saatiin ensimmäinen kolmosluokan nollatulos! Nollia ollaan onnistuttu tekemään sitä vauhtia, että nyt on ensi vuoden arvokisoihin tulokset kasassa. Mitä enemmän Surkun kanssa treenaan niin sitä enemmän siitä tykkään. Surku on tietyllä tavalla unelmien täyttymys ja paljon enemmän kuin edes uskalsin toivoa. Olen monesti sanonut, että Surku on luonnonlahjakkuus ja olen edelleen sitä mieltä. Agilityssa se oppii ihan hetkessä uudet asiat. Sille ei tarvitse asioita opettaa ja tahkoa sadoilla toistoilla. Muutama selkeä toisto ja se olikin sitten siinä. Toki työtä on joutunut tekemään ja edelleen on pitkä lista opeteltavista asioista. Surku onkin mun oma Supermies :))) Tavoitteeksihan olin asettanut vuodelle 2010 luokkanousun kolmosiin. Ja tämä ylitettiin roimasti!! Kolmosluokassa Surkulla on nyt yhteensä 8 nollatulosta, joista kaksi on voittoa ja mukana on yksi tuplanolla. Lisäksi agilityradoilta on taskussa kaksi sertiä ja hyppyradoilta yksi kappale. Surkun kanssa kisaaminen on nautinto! Sen kanssa ei tarvitse jännittää turhaan asioita. Vaikka se on nuori niin siihen pystyy luottamaan 100%sti. Ja tiedän, että se tekee asiat aina täysillä! Toki Surkussa on omat heikkoutensa, eihän se täydellinen ole. Mutta Surkun huonot puolet ovat niin pienet verrattuna sen moniin hyviin puoliin, että ne meinaa kokonaan unohtua :)
Tokossa Surkun kanssa kisattiin vain kaksi kisaa tänä vuonna. Tavoitteena oli voittajaluokan ykköstulos ja mahdollinen korkkaus kuninkuusluokassa. Tähänkin tavoitteeseen päästiin :) Yksi voittajaluokan koe toukokuussa ja pisteitä juuri tasan ykköstuloksen minimipistemäärä ;) EVL:ssä käytiin kokeilemassa elokuun alussa, joka pisteiden valossa ei mennyt kovinkaan hulppeasti. Itse olin todella tyytyväinen suoritukseen ja se onkin se tärkein. Vuoden alkupuolisko treenattiin hyvinkin tiiviisti tokoa ja toinen puolisko todella vähän. Ei vain riittänyt energia kaikkeen. Sitä en vielä tiedä tuleeko Surku kisaamaan ensi vuonna tokossa, mutta kyllä siitä jonakin päivänä TVA tulee :) Katsotaan nyt miten pahasti agility vie meidät mennessään ;) Tokoa tullaan varmasti treenaamaan säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta en tiedä vielä riittääkö energia ykkösten vaatimaan systemaattiseen treenaukseen. Sen näkee sitten myöhemmin :)
Tikin vuosi ei ehkä harrastustulosten valossa ollut mikään paras mahdollinen. Mutta vuosi oli kuitenkin itselleni ehkä tärkein Tikin elämästä. Tavoitteena oli agilitysta valionarvo eikä muuta. Arvokisoihin en ollut menossa, koska olin laskenut juoksun ajoittuvan niiden suhteen juuri huonoon aikaan. Ja tarkoituksenahan oli astuttaa Tikki kevään/kesän juoksusta. Tulokset saatiin ihan kevyesti kasaan arvokisoihin. Valionarvokin napsahti heti ensimmäisestä mahdollisesta startista! Huisia!! Juoksu antoikin sitten odottaa itseään ihan urakalla. Sitä odotellessa ensin ilmoittauduin SM-kisoihin ja niihin päästiin osallistumaankin. Juoksua ei edelleenkään kuulunut joten ilmoittautuminen lähti myös MM-karsintoihin. Pian tuon ilmoittautumisen jälkeen juoksukin viimein alkoi, noin 1,5 kuukautta myöhässä... Päästiin kuitenkin MM-karsintoihin osallistumaan ja astutusreissuun lähdettiin heti kisojen jälkeen. MM-karsinnat menivät täysin yli odotusten. Tarkoituksena oli mennä tekemään mukavat suoritukset ja päästä kisaamaan myös toiselle päivälle. Kolmelta ekalta radalta saatiin puhdas suoritus ja pisteitäkin kertyi mukavasti. Noiden kolmen radan jälkeen olimme sijalla 4.... Kahdelta viimeiseltä radalta emme enää pisteitä saaneetkaan ja loppusijoituksemme oli 14. Joka oli varmasti ihan hyvä juttu tuohon saumaan ;) Päästiin siis lähtemään Ruotsiin hyvällä mielellä ja agility jäikin sitten karsintojen myötä tauolle pitkäksi aikaa.
PK-puolella oli tavoitteena saada edes yksi koe keväälle ja huhtikuun lopussa osallistuimmekin hakukokeeseen maan ollessa vielä osittain valkoinen. Koe tosin jäi meidän osalta vain henkilöetsintään yhden maalimiehen jäätyä metsään. Ja muu aikataulu ei sallinutkaan muita kokeita. Mutta ensi vuonna panostammekin taas pk-puoleen ihan eri tavalla :)
Tokossa tavoitteena oli Ruotsin tottelevaisuusvalion arvo. Se jäi ikävä kyllä 1,5 pisteen päähän. Mukava reissu kuitenkin kaikin puolin ja ehkä me jonakin päivänä vielä kokeillaan uudestaan, saa nähdä.
Vuoden 2010 päätavoite oli pentuhaaveet. Tikille löytyi hyvä uros Ruotsin puolelta ja kevät/kesä menikin juoksua odotellessa ja jännitellessä. Astutusreissuun päästiin vihdoin heinäkuun loppupuolella. Ja jännitystä silläkin reissulla riitti. Onneksi onni oli kuitenkin myötä ja astutukset onnistuivat luomuna kahtena peräkkäisenä päivänä. Kotimatkan jännitysten jälkeen edessä olikin 4 piinaavaa viikkoa. Ultra kuitenkin paljasti, ettei reissumme ollut ollenkaan turha :)Syyskuun loppupuolella Tikki ja Wilmer saivat yhdessä 3 tyttöä sekä 1 pojan. Yksi unelmistani oli jälleen käynyt toteen; Maailman Parhaalla Tikillä oli pentuja :) Ja samalla toteutui haaveeni Tikin lapsesta. Kotiin jäikin Tikin ainokainen poika, Teema :) Tikin pentuprojekti on yksi arvokkaimmista kokemuksista mitä voin ajatella omalla koiraharrastusurallani.
Teemasta toivon itselleni jatkoa pk-harrastuksen puolelle. Mutta ensin Teema saa rauhassa kasvaa isoksi nuoreksi mieheksi :) Todennäköisesti Teemaa tullaan näkemään muillakin harrastusareenoilla, mutta itse haaveilen pääasiallisesti urasta pk-puolella miekkosen kanssa. Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan!
maanantai 6. joulukuuta 2010
Tokoilemassa
Annan kanssa treffattiin hallilla.
Teemalla oli siis vuorossa ihkaekat ns viralliset treenit :) Tähän mennessä ollaan tehty hyvin vähän asioita kotosalla. Aluksi leikittiin kahdella pallolla ja sen jälkeen kahdella narulelulla. Palauttaa tosi nätisti niin pallot kuin narulelutkin :) Leikkimisten perään otettiin Teeman elämän ekat luoksetulot. Ensimmäisellä toistolla vähän ihmetteli, että mikä tää onkaan. Mutta toisella kertaa oli jo homma selvä ja vauhti ihan eri. Vähän teki banaania omaan vasempaan, mutta katsotaan oliko vaan alun "ongelmaa". Luoksetulojen jälkeen otettiin Surkun ohjatun kapulalla vauhtinouto x 2. Taas ekalla vähän ihmetteli, mutta toinen oli jo ihan super! Sitten namiteltiin sivulletuloja ja eteentulemisia. Hienosti suoriutui pikkumies ekoista treeneistään :)
Surku aloitti muutaman askeleen seuraamisilla, jossa ajatuksena saada edistämistä pois. Sitten ruutua, jonka miekkonen oli jollain tapaa ehtinyt unohtaa tauon aikana. Ensin yritti varastaa ruutuun eikä mennä merkille ollenkaan. Sitten ei enää löytänyt ruutua. Toisella kertaa jo meni tosi hienosti! Ruudussa alusta. Sitten uutta idaria jossa asentojärjestys m-s-i. Seisomisessa kääntyi kun olin menossa taakse ja seuraamaan lähti korjauksien jälkeen vähän diipaillen. Asennoista palkkasin namilla ja loppupalkka lelulla suoraan istumisesta. Tähän tarvitaan vaan paljon varmuutta, mutta periaatteessa ihan kuosissa. Ohjatussa otettiin kaksi toistoa vasemmalta. Ekalla oli taas vähän hukassa, mutta toka jo hyvä. Viereisellä kentällä tehtiin (äänekästä) agilitya ja Surku otti siitä vähän painetta. Mutta hienosti teki kaiken kuitenkin. Näitä häiriöitä pitää vain treenata lisää :)
Tiuhti sai tehdä omaa agilityn vauhtitreeniään :)
Teemalla oli siis vuorossa ihkaekat ns viralliset treenit :) Tähän mennessä ollaan tehty hyvin vähän asioita kotosalla. Aluksi leikittiin kahdella pallolla ja sen jälkeen kahdella narulelulla. Palauttaa tosi nätisti niin pallot kuin narulelutkin :) Leikkimisten perään otettiin Teeman elämän ekat luoksetulot. Ensimmäisellä toistolla vähän ihmetteli, että mikä tää onkaan. Mutta toisella kertaa oli jo homma selvä ja vauhti ihan eri. Vähän teki banaania omaan vasempaan, mutta katsotaan oliko vaan alun "ongelmaa". Luoksetulojen jälkeen otettiin Surkun ohjatun kapulalla vauhtinouto x 2. Taas ekalla vähän ihmetteli, mutta toinen oli jo ihan super! Sitten namiteltiin sivulletuloja ja eteentulemisia. Hienosti suoriutui pikkumies ekoista treeneistään :)
Surku aloitti muutaman askeleen seuraamisilla, jossa ajatuksena saada edistämistä pois. Sitten ruutua, jonka miekkonen oli jollain tapaa ehtinyt unohtaa tauon aikana. Ensin yritti varastaa ruutuun eikä mennä merkille ollenkaan. Sitten ei enää löytänyt ruutua. Toisella kertaa jo meni tosi hienosti! Ruudussa alusta. Sitten uutta idaria jossa asentojärjestys m-s-i. Seisomisessa kääntyi kun olin menossa taakse ja seuraamaan lähti korjauksien jälkeen vähän diipaillen. Asennoista palkkasin namilla ja loppupalkka lelulla suoraan istumisesta. Tähän tarvitaan vaan paljon varmuutta, mutta periaatteessa ihan kuosissa. Ohjatussa otettiin kaksi toistoa vasemmalta. Ekalla oli taas vähän hukassa, mutta toka jo hyvä. Viereisellä kentällä tehtiin (äänekästä) agilitya ja Surku otti siitä vähän painetta. Mutta hienosti teki kaiken kuitenkin. Näitä häiriöitä pitää vain treenata lisää :)
Tiuhti sai tehdä omaa agilityn vauhtitreeniään :)
sunnuntai 5. joulukuuta 2010
Kisavuosi pulkassa
Tämän loppuvuoden tavoitteena oli saada Surkulle nollat kasaan ensi kesän arvokisoja varten. Ja näin se tavoite saavutettiin! Tänään kisattiin ATT:lla ja kolmen radan tulokset menivät seuraavasti: 5, 0 ja hyl. Nollalla sijoituttiin toisella sijalle. En voisi tyytyväisempi olla :) Ekan radan vitonen tuli (ylläri) ohjaajan virheestä, muurin palikoista. Vikan radan hyllyn aiheutti yksi pieni käden nosto, jolla Surku lähti alussa hypyllä takaakiertoon. Tiedän kyllä niin hyvin, että en saisi käsiä nostella noissa tilanteissa. Mutta sieltä se vaan nousi. Tajusin jo ennen radalta poispääsyä, että mikä virheen aiheutti. Surkun menoon olen kyllä tyytyväinen :)
Nyt pystyn jättämään Surkun tarpeen vaatiessa tauolle, kun Tikki palaa remmiin. Jos mulla tulee alussa vaikeuksia saada Tikin ohjauksia toimimaan niin Surku saa taukoilla vähän aikaa. Ja nyt ei ole mitään stressiäkään, kun tulokset kasassa ja aikaa on kesään vielä ihan tuhottomasti!
Teema oli jälleen mukana ja sai tutustua taas uuteen halliin. Kaikkia ihmisiä pitäis vaan yksinkertaisesti päästä tervehtimään. Häntäänsä heiluttaa kaikille :) Leikittiin ja namiteltiin niin pihalla kuin hallissakin. Teema leikkii kyllä tosi makeesti. Palauttaa leluakin tosi kivasti :)
Nyt pystyn jättämään Surkun tarpeen vaatiessa tauolle, kun Tikki palaa remmiin. Jos mulla tulee alussa vaikeuksia saada Tikin ohjauksia toimimaan niin Surku saa taukoilla vähän aikaa. Ja nyt ei ole mitään stressiäkään, kun tulokset kasassa ja aikaa on kesään vielä ihan tuhottomasti!
Teema oli jälleen mukana ja sai tutustua taas uuteen halliin. Kaikkia ihmisiä pitäis vaan yksinkertaisesti päästä tervehtimään. Häntäänsä heiluttaa kaikille :) Leikittiin ja namiteltiin niin pihalla kuin hallissakin. Teema leikkii kyllä tosi makeesti. Palauttaa leluakin tosi kivasti :)
lauantai 4. joulukuuta 2010
Hakua x2 ym
Eilen ja tänään ollaan päästy hakuuttelemaan Tikin kanssa. Maasto kummallakin kerralla sama kuten treenikin. Kummallakin kerralla neljä haamua. Viimeksihän treenit meni pieleen ja pistot eivät olleet alkuunkaan suoria. Joten päätin nyt ottaa varman päälle ja samalla treenata niitä suoria pistoja. Tikillä oli hauskaa kummallakin kerralla ja yllättäen ei ongelmia touhussa ;) Ei otettu siis mitään ilmaisuja tms vaan ihan perustreeniä. Viime yönä/tänään aamulla oli tullut taas sen verran lunta, että saa nähdä päästäänkö enää hetkeen kunnolla hakuilemaan... Nyt jo oli aika haastava keli..
Teema on treffannut Rai-siskoaan pari kertaa ja on se aikamoista ärinää & purinaa niiden touhu :D Tikkikin tapasi Rai-lapsosensa ja olin ihan yllättynyt Tikin reaktioihin. Rai nyt tietenkin oli iloinen äipän nähdessään eikä Tikkikään yrittänyt syödä sitä :O Suurempi hämmästys oli se, että Tikki oikeasti leikitti tytärtään! Tikin leikkituokiota häiritsi se, että oltiin hakutreeneissä ja olin hakemassa sitä hommiin. Tikin ajatus oli niin vahvasti työssä, ettei oikein voinut keskittyä hauskanpitoon :D
Surkun kanssa käytiin tänään Riihimäellä liitelemässä. Kolme rataa, joista keskimmäinen oli hyppyrata. Tuomarina Harri Huittinen. Kaikilla kolmella radalla oli mukavasti loppusuorat ;) Ekalla radalla oli pöytä. Olin tuohon jotenkin osannut varautuakin, tosin en sitä ole sen enempää treenannut. Pari kertaa ollaan treenattu eli Surku kyllä tiesi esteen. Eka rata oli kyllä hieno! Ja sillä suorituksella rapsahti nollavoitto :))) Lopuilla kahdella radalla onnistuin jotain säätämään joten niiltä tuli 10 ja 5. Mm hyppyradalla saan Surkulle kiellon kepeiltä sen takia, että mulla oli jalat väärin päin... Hyvä minä! Latailen ratoja nettiin lähipäivinä..
Teema oli tietenkin myös mukana reissussa. Hiukan jänsktti pienessä hallissa kuulutukset ja koirien haukkumiset. Muuten todella reipas miekkonen :) Tiuhtin saldo Riksun reissusta oli rikottu kevythäkki prkl!! Se ei vaan hyväksy sitä, että se teljetään johonkin pieneen paikkaan. Uskomatonta että pieni sheltinrääpäle tulee kevythäkistä läpi, kun esim Tikki on nuoresta asti ollut kiltisti häkissä. Eikä Tiuhtille auta vaikka kuin olisi vihainen jos on tullut häkistä ulos.. Mikäköhän siihen auttaa :D
Teema on treffannut Rai-siskoaan pari kertaa ja on se aikamoista ärinää & purinaa niiden touhu :D Tikkikin tapasi Rai-lapsosensa ja olin ihan yllättynyt Tikin reaktioihin. Rai nyt tietenkin oli iloinen äipän nähdessään eikä Tikkikään yrittänyt syödä sitä :O Suurempi hämmästys oli se, että Tikki oikeasti leikitti tytärtään! Tikin leikkituokiota häiritsi se, että oltiin hakutreeneissä ja olin hakemassa sitä hommiin. Tikin ajatus oli niin vahvasti työssä, ettei oikein voinut keskittyä hauskanpitoon :D
Surkun kanssa käytiin tänään Riihimäellä liitelemässä. Kolme rataa, joista keskimmäinen oli hyppyrata. Tuomarina Harri Huittinen. Kaikilla kolmella radalla oli mukavasti loppusuorat ;) Ekalla radalla oli pöytä. Olin tuohon jotenkin osannut varautuakin, tosin en sitä ole sen enempää treenannut. Pari kertaa ollaan treenattu eli Surku kyllä tiesi esteen. Eka rata oli kyllä hieno! Ja sillä suorituksella rapsahti nollavoitto :))) Lopuilla kahdella radalla onnistuin jotain säätämään joten niiltä tuli 10 ja 5. Mm hyppyradalla saan Surkulle kiellon kepeiltä sen takia, että mulla oli jalat väärin päin... Hyvä minä! Latailen ratoja nettiin lähipäivinä..
Teema oli tietenkin myös mukana reissussa. Hiukan jänsktti pienessä hallissa kuulutukset ja koirien haukkumiset. Muuten todella reipas miekkonen :) Tiuhtin saldo Riksun reissusta oli rikottu kevythäkki prkl!! Se ei vaan hyväksy sitä, että se teljetään johonkin pieneen paikkaan. Uskomatonta että pieni sheltinrääpäle tulee kevythäkistä läpi, kun esim Tikki on nuoresta asti ollut kiltisti häkissä. Eikä Tiuhtille auta vaikka kuin olisi vihainen jos on tullut häkistä ulos.. Mikäköhän siihen auttaa :D
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Puuhastelua
Aika rauhallista eloa meidän laumassa tällä hetkellä :) Tällä viikolla olen kertaalleen käynyt agihallilla. Tiuhti sai tehdä omaa vauhtitreeniään ja Surku kertasi kontakteja viikonlopun kisoja ajatellen. Teema oli toki mukana ja leikki Rai-siskon kanssa (kuvia toivottavasti kamerassa..) sekä sai leikkiä myös mun kanssa hallissa :) Hyvin se poika leikkii! Hallin pihalla vielä kahdella pallolla leikkiä, mutta silloin alkoi jo olemaan väsynyt.
Siskotreffien jälkeen suunnattiin eläinkaupoille. Tarkoituksena ostaa Tiuhtille uusi takkia ja mahdollisesti myös peti perheen prinsessalle. Ekasta liikkeestä ei ko tavaroita löytynyt joten suunta kohti seuraavaa. Toisesta liikkeestä löytyikin sitten molemmat ja alelaarista vielä Teemalle hieno (?) ja pähee (?) punainen fleecehaalari :D Kelpaa poitsun nyt autolla matkustaa ;) Teema pääsi myös molempiin liikkeisiin tepastelemaan. Ostosten jälkeen käveltiin vielä vähän Länsikeskuksen "vilinässä". Ihmisiä olisi pitänyt päästä kauheasti tervehtimään :) Autoista ei hirveästi välittänyt. Löydettiin rauhallinen läntti autotien läheltä joka oli oiva paikka leikkiä. Tuossakin tilanteessa poika leikki hienosti!
Tänään treffattiin Lauran kanssa ja ensin aikuiset pääsi lenkille. Ulkoilun ajan Teema nukkui autossa ja sen jälkeen pääsi Lauran ja Ilmarin luo kyläilemään. Kauhealla kiireellä sisälle (kun oli ensin vihdoin malttanut pissata ulos) ja alkoi heti touhuamaan omiaan. Leikki hienosti Bestiksen wubballa niin minun kuin Laurankin kanssa. Muutenkin oli täysin rento ja oma touhukas itsensä :) On se hieno pieni mies!
Tällä viikolla ohjelmassa vielä hakutreenit sekä Surkun kahdet agilitykisat.
Siskotreffien jälkeen suunnattiin eläinkaupoille. Tarkoituksena ostaa Tiuhtille uusi takkia ja mahdollisesti myös peti perheen prinsessalle. Ekasta liikkeestä ei ko tavaroita löytynyt joten suunta kohti seuraavaa. Toisesta liikkeestä löytyikin sitten molemmat ja alelaarista vielä Teemalle hieno (?) ja pähee (?) punainen fleecehaalari :D Kelpaa poitsun nyt autolla matkustaa ;) Teema pääsi myös molempiin liikkeisiin tepastelemaan. Ostosten jälkeen käveltiin vielä vähän Länsikeskuksen "vilinässä". Ihmisiä olisi pitänyt päästä kauheasti tervehtimään :) Autoista ei hirveästi välittänyt. Löydettiin rauhallinen läntti autotien läheltä joka oli oiva paikka leikkiä. Tuossakin tilanteessa poika leikki hienosti!
Tänään treffattiin Lauran kanssa ja ensin aikuiset pääsi lenkille. Ulkoilun ajan Teema nukkui autossa ja sen jälkeen pääsi Lauran ja Ilmarin luo kyläilemään. Kauhealla kiireellä sisälle (kun oli ensin vihdoin malttanut pissata ulos) ja alkoi heti touhuamaan omiaan. Leikki hienosti Bestiksen wubballa niin minun kuin Laurankin kanssa. Muutenkin oli täysin rento ja oma touhukas itsensä :) On se hieno pieni mies!
Tällä viikolla ohjelmassa vielä hakutreenit sekä Surkun kahdet agilitykisat.
torstai 25. marraskuuta 2010
Viikon agilityt
Surkulla on käynyt tällä viikolla tuuri :) Mun työvuorot on sallinut molempiin viikkotreeneihin osallistumisen ja kun Tikki vielä ottaa iisisti niin Surku on päässyt molempiin!
Tiistaina Eevan treeneissä vähän helpompaa rataa, mutta siinäkin pääsi testaamaan muutamaa erilaista ja uudempaa ohjausta. Eeva ilkeästi pakotti mut pois mukavuusalueelta ja jouduin kokeilemaan uusia juttuja ;) Mutta kaikki toimi tosi hyvin! Surku on kyllä niin luonnonlahjakkuus!
Tänään torstaina Jampalla oli sopivan haastava rata. Pariin kohtaan tehtiin ohjaukseen ihan pieni muutos niin saatiin eri tehot koiralle. Mun on muistettava olla tarkkana omien käsieni kanssa. Vekkauksessa ei käsi saa yhtään heilua tai nousta, koska silloin Surku ottaa sen takaakiertona.
Teema pääsi halliin hengailemaan Surkun jälkeen. Hiukan namiteltiin ja tervehdittiin ihmisiä ja sen jälkeen leikittiin. Hyvin leikki :) Sitten vielä vähän "hallintaa" ja luoksetuloa. Eli Teema sai olla vapaana ja kutsuin sitä aina luokse, kun oli menossa eri suuntaan. Kyllä se näköjään noissa tilanteissa tulee, mutta kotipihalla juoksee karkuun ;)
Myös Tiuhti on päässyt taas aksaamaan niin tiistaina ja kuin tänään torstainakin. Tiuhtilla on hypyissä tapana tehdä liiallisia hyppyjä. Tähän kysyin Jampalta ja Sonjalta vinkkiä. Eli jatkossa rimat mahd alas ja vauhdin hakemista hyppysuorilla jne. Eli oletettavasti hypyt pitenee kun vauhtikin kasvaa. Eli draivia draivia :)
Tiistaina Eevan treeneissä vähän helpompaa rataa, mutta siinäkin pääsi testaamaan muutamaa erilaista ja uudempaa ohjausta. Eeva ilkeästi pakotti mut pois mukavuusalueelta ja jouduin kokeilemaan uusia juttuja ;) Mutta kaikki toimi tosi hyvin! Surku on kyllä niin luonnonlahjakkuus!
Tänään torstaina Jampalla oli sopivan haastava rata. Pariin kohtaan tehtiin ohjaukseen ihan pieni muutos niin saatiin eri tehot koiralle. Mun on muistettava olla tarkkana omien käsieni kanssa. Vekkauksessa ei käsi saa yhtään heilua tai nousta, koska silloin Surku ottaa sen takaakiertona.
Teema pääsi halliin hengailemaan Surkun jälkeen. Hiukan namiteltiin ja tervehdittiin ihmisiä ja sen jälkeen leikittiin. Hyvin leikki :) Sitten vielä vähän "hallintaa" ja luoksetuloa. Eli Teema sai olla vapaana ja kutsuin sitä aina luokse, kun oli menossa eri suuntaan. Kyllä se näköjään noissa tilanteissa tulee, mutta kotipihalla juoksee karkuun ;)
Myös Tiuhti on päässyt taas aksaamaan niin tiistaina ja kuin tänään torstainakin. Tiuhtilla on hypyissä tapana tehdä liiallisia hyppyjä. Tähän kysyin Jampalta ja Sonjalta vinkkiä. Eli jatkossa rimat mahd alas ja vauhdin hakemista hyppysuorilla jne. Eli oletettavasti hypyt pitenee kun vauhtikin kasvaa. Eli draivia draivia :)
Tikki fyssarilla ja Teema Puutalossa
Tikki pääsi nyt toiseen käsittelyyn mammailun jälkeen Tanjalle. Oli jo paljon paremmassa kuosissa, hiukan edelleen lantion seudulla jäykkyyttä. Eli vielä kolmas käsittely lyhyen ajan sisään. Saatiin mukaan jumppaohjeita ja lupa aloittaa treenaus varovaisesti :)
Teema oli jälleen mukana hengaamassa ja tutkimassa Tanjan työtilaa... Tämän jälkeen suunnattiin Bauhausiin ostoksille. Teema toimi siis mun shoppailuassistenttina ;) Hieman kauhistutti liukuovet ensimmäisellä kerralla. Muuten maalaiskoira liikkui hyvin reippaasti ympäri kauppaa. Jopa niin reippaasti, että oli tekemässä kakkostarpeitaa kaupan lattialle. Onneksi ehdin kaappaamaan ipanan syliin loppuostosten ajaksi ;)
Teema oli jälleen mukana hengaamassa ja tutkimassa Tanjan työtilaa... Tämän jälkeen suunnattiin Bauhausiin ostoksille. Teema toimi siis mun shoppailuassistenttina ;) Hieman kauhistutti liukuovet ensimmäisellä kerralla. Muuten maalaiskoira liikkui hyvin reippaasti ympäri kauppaa. Jopa niin reippaasti, että oli tekemässä kakkostarpeitaa kaupan lattialle. Onneksi ehdin kaappaamaan ipanan syliin loppuostosten ajaksi ;)
maanantai 22. marraskuuta 2010
Kisat
Edelleen kisaamassa vain Surku. Minien startit vasta illemmalla ja tuomarina ykkösluokan tason ratoja tekevä Leena Rantamäki-Lahtinen. Eikä yllätyksiä radoissa hirveästi tullutkaan. Ekalla radalla oli ehkä yllättävänkin paljon käännöstä, mutta sekin helppo. Kahdella muulla ei sitten ollutkaan kuin korkeintaan yksi paikka, mitä piti miettiä. Tylsää!!
Surkun suora tälle kisapäivälle oli 0 (2.sija), 0 (3.sija) ja 5. Eli tuplanolla on nyt otettu pois kummittelemasta :))) Surku oli tavoilleen uskollisena jälleen superhieno! Hienot kontaktit ja hienosti kuulolla. Se kyllä menee jos ohjaajakin :) Viimeiselle radalle, hypärille päätin kokeilla mitä tapahtuu kun hetsaan Surkun ennen suoritusta. Yleensähän vien sen aika tiukassa kontrollissa lähtöön, mutta nyt riehutin sitä ihan kunnolla. Ja radallakin parhaani mukaan vedätin sitä. Yksi rima tuli, mutta sekään ei missään vedätyspaikassa. Eipä tuo hetsaus ainakaan huonolla tavalla vaikuttanut. Surku on hauska kun sitä vedättää niin se vetää korvat niskaan ja pitää sellaista pientä vinkunaa :) Yrittää parhaansa mukaan pysyä vauhdissa mukana :)
Teema oli mukana hengailemassa ja sai leikkiä sekä namitella hallissa. Sekä toki käydä ihmisten rapsutettavana. Autossa ollessaan nukkui tyytyväisenä :)
Surkun suora tälle kisapäivälle oli 0 (2.sija), 0 (3.sija) ja 5. Eli tuplanolla on nyt otettu pois kummittelemasta :))) Surku oli tavoilleen uskollisena jälleen superhieno! Hienot kontaktit ja hienosti kuulolla. Se kyllä menee jos ohjaajakin :) Viimeiselle radalle, hypärille päätin kokeilla mitä tapahtuu kun hetsaan Surkun ennen suoritusta. Yleensähän vien sen aika tiukassa kontrollissa lähtöön, mutta nyt riehutin sitä ihan kunnolla. Ja radallakin parhaani mukaan vedätin sitä. Yksi rima tuli, mutta sekään ei missään vedätyspaikassa. Eipä tuo hetsaus ainakaan huonolla tavalla vaikuttanut. Surku on hauska kun sitä vedättää niin se vetää korvat niskaan ja pitää sellaista pientä vinkunaa :) Yrittää parhaansa mukaan pysyä vauhdissa mukana :)
Teema oli mukana hengailemassa ja sai leikkiä sekä namitella hallissa. Sekä toki käydä ihmisten rapsutettavana. Autossa ollessaan nukkui tyytyväisenä :)
lauantai 20. marraskuuta 2010
Loppuviikko
Keskiviikkona treffattiin Rai-sisko hallilla. Hallilla oli vähän ruuhkaa niin ipanat sai touhuta pihalla ensin. Hiukan oli pärräämismeininkiä ja piti koittaa toiselle näyttää miten iso sitä jo on. Toisten koirien haukut edelleen jännittää. Hallissa otin Teeman kanssa vain muutaman putken enkä muuta.
To ja pe mennyt koirien kanssa vähän hiljaiselossa töistä ja töihin liittyvistä asioista johtuen. Onneksi on vapaa viikonloppu niin saavat enemmänkin laatuaikaa :)
Teema pääsi jo tänään pyörähtämään kisoissa. Hiukan edelleen kuuntelee toisten haukkua, mutta ei enää pahasti. Namiteltiin ja leikittiin hallissa, hienosti sujui. Teema tapasi myös Mayan ja kovin oli heti innoissaan leikkimässä. Tunnisti kyllä samantien ulkonäöstä, että tutun näköinen :)
Hallilta hakutreeneihin, jotka meni lähinnä penkin alle. Tikillä ei yhtään ainoaa suoraa pistoa jne. Ei niistä sen enempää, harmittaa :( Teema tapasi taas Rai-siskon treenien päätteeksi :)
To ja pe mennyt koirien kanssa vähän hiljaiselossa töistä ja töihin liittyvistä asioista johtuen. Onneksi on vapaa viikonloppu niin saavat enemmänkin laatuaikaa :)
Teema pääsi jo tänään pyörähtämään kisoissa. Hiukan edelleen kuuntelee toisten haukkua, mutta ei enää pahasti. Namiteltiin ja leikittiin hallissa, hienosti sujui. Teema tapasi myös Mayan ja kovin oli heti innoissaan leikkimässä. Tunnisti kyllä samantien ulkonäöstä, että tutun näköinen :)
Hallilta hakutreeneihin, jotka meni lähinnä penkin alle. Tikillä ei yhtään ainoaa suoraa pistoa jne. Ei niistä sen enempää, harmittaa :( Teema tapasi taas Rai-siskon treenien päätteeksi :)
tiistai 16. marraskuuta 2010
Hakua poliisien seurassa
Mutta edetään aikajärjestyksessä :)
Teema pääsi tänään ajamaan ensimmäisen jälkensä. Treffattiin Saakun kanssa Liedossa ja tein Teemalle lyhyen jäljen nurtsille. Askelsin ilman välejä ja askelissa oli vaihteleva määrä nameja. Alussa kesti vähän aikaan, että sain Teeman ymmärtämään mitä pitäisi tehdä. Mutta sitten kun sain näytettyä maata niin homma lähti heti käyntiin :) Hiukan Teema häiriintyi ohiajavista autoista, mutta hienosti jatkoi oma-aloitteisesti nuuskuttelua. Mun ei tarvinnu alun jälkeen puuttua pikkupojan tekemisiin :) Hienosti meni, joten tästä on hyvä jatkaa!!
Jäljen jälkeen ajettiin hakuilemaan. Tikki teki kolmen piston treenin, joista yksi oli tyhjä. Oikea etukulma oli Tikille vieras ja sieltä ilmaisu. Edelleen tökkii rullan sylkäisy. En haluaisi löysyttää yhtään ja kun säädöt on ihan samat mitä ennenkin... Täytyy seurailla. Toinen maalimies oli suora palkka. Treeni meni kaikin puolin ihan hyvin :)
Teema pääsi vielä hakuilun jälkeen käymään lentokentällä. Hiukan poikaa jänskätti, mutta onneksi paikalla oli pari mukavaa ihmistä, jotka tulivat sitä tervehtimään :)
Illalla oli vielä Surkun agilitytreenit. Rata oli meille helppoa "peruskauraa", kiva saada onnistumisia :) Teema oli hallillakin mukana, joten luulisi yöllä unen maittavan ;)
Teema pääsi tänään ajamaan ensimmäisen jälkensä. Treffattiin Saakun kanssa Liedossa ja tein Teemalle lyhyen jäljen nurtsille. Askelsin ilman välejä ja askelissa oli vaihteleva määrä nameja. Alussa kesti vähän aikaan, että sain Teeman ymmärtämään mitä pitäisi tehdä. Mutta sitten kun sain näytettyä maata niin homma lähti heti käyntiin :) Hiukan Teema häiriintyi ohiajavista autoista, mutta hienosti jatkoi oma-aloitteisesti nuuskuttelua. Mun ei tarvinnu alun jälkeen puuttua pikkupojan tekemisiin :) Hienosti meni, joten tästä on hyvä jatkaa!!
Jäljen jälkeen ajettiin hakuilemaan. Tikki teki kolmen piston treenin, joista yksi oli tyhjä. Oikea etukulma oli Tikille vieras ja sieltä ilmaisu. Edelleen tökkii rullan sylkäisy. En haluaisi löysyttää yhtään ja kun säädöt on ihan samat mitä ennenkin... Täytyy seurailla. Toinen maalimies oli suora palkka. Treeni meni kaikin puolin ihan hyvin :)
Teema pääsi vielä hakuilun jälkeen käymään lentokentällä. Hiukan poikaa jänskätti, mutta onneksi paikalla oli pari mukavaa ihmistä, jotka tulivat sitä tervehtimään :)
Illalla oli vielä Surkun agilitytreenit. Rata oli meille helppoa "peruskauraa", kiva saada onnistumisia :) Teema oli hallillakin mukana, joten luulisi yöllä unen maittavan ;)
maanantai 15. marraskuuta 2010
Reipas pentu :)
Teema pääsi tänään ensimmäistä kertaa suureen maailmaan :) Ensin käytiin Tanjan luona Tikki hierottamassa. Ensi viikolla on uusi käynti. Tikki ei ollut missään hirveän huonossa kunnossa, mutta rangasta puuttui hyvin pitkälle jousto. Hoitona ravilenkit/mäkikävelyt, eli ensi alkuun kaivetaan pyörä esiin ja Tiksu pääsee juoksemaan :) Teema oli heti reippaana tutkimassa Tanjan työtilaa. Kovin mielissään ei ollut ajatuksesta, että olisi pitänyt olla paikallaankin...
Tikin hieronnan jälkeen mentiin eläinkauppaan ostoksille. Mukaan tarttui läjä luita ;) Karvakorvissakin Teema oli erittäin reipas. Itse käveli sisään ja tutustui reippaasti toisiin koiriin ja ihmisiin :) Kaikkien luo piti päästä ja jos ei päässyt niin sitä piti protestoida ;) Ainut asia mikä ärsytti oli se, että joutui olemaan hihnassa eikä saanut omin nokin kulkea ympäri liikettä :)
Tikin hieronnan jälkeen mentiin eläinkauppaan ostoksille. Mukaan tarttui läjä luita ;) Karvakorvissakin Teema oli erittäin reipas. Itse käveli sisään ja tutustui reippaasti toisiin koiriin ja ihmisiin :) Kaikkien luo piti päästä ja jos ei päässyt niin sitä piti protestoida ;) Ainut asia mikä ärsytti oli se, että joutui olemaan hihnassa eikä saanut omin nokin kulkea ympäri liikettä :)
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Lauman lisäys
Tavallaan lauma on nyt taas kutistunut, mutta kuitenkin kasvanut :) Tikin pennut saavuttivat siis luovutusiän loppuviikosta ja kaikki kolme tyttöä lähtivät omille teilleen suureen maailmaan :) Tikkiä ja shelttejä jäi kotiin kiusaamaan Tiksun poika Teema!
Todennäköisesti Tikin lasten kuulumiset tulevat tänne treeniblogin puolelle, koska koen kahden blogin päivittämisen koira-asioissa vähän turhan työlääksi.
Teema aloitteli tänään treenielämäänsä huimalla reilun 5 min treenillä ;) Aluksi leikittiin, josta jatkettiin sivulletulon ja kaukokäskyjen alkeisiin. Lisäksi aloitin sisäänajamaan naksua :) Lopuksi vielä leikittiin ja hienosti leikkiminen kiinnosti heti namienkin jälkeen :)
Todennäköisesti Tikin lasten kuulumiset tulevat tänne treeniblogin puolelle, koska koen kahden blogin päivittämisen koira-asioissa vähän turhan työlääksi.
Teema aloitteli tänään treenielämäänsä huimalla reilun 5 min treenillä ;) Aluksi leikittiin, josta jatkettiin sivulletulon ja kaukokäskyjen alkeisiin. Lisäksi aloitin sisäänajamaan naksua :) Lopuksi vielä leikittiin ja hienosti leikkiminen kiinnosti heti namienkin jälkeen :)
lauantai 13. marraskuuta 2010
Onnellinen äitikoira :)
Tikki on tällä viikolla päässyt taas treenaamisen makuun :) Jampan viikkotreeneissä käytiin pitkästä aikaa. Tikki pääsi hyppimään medikorkuisia hyppyjä, kun ei tuo lihaskunto ole vielä kuosissa. Matalampia hyppyjä uskalsin kuitenkin sen kanssa ottaa, kun eihän se niissä pahemmin joudu hyppimäänkään. Aiemmin ollaan otettu pari kertaa hyppykuvioita ilman rimoja. Eli pikkuhiljaa jos pääsisi taas kuntoon. Ja ihan hyvin on Tikillä alkanut lihaskunto palautumaan. Ollaan löydetty kiva, pehmeä hiekkarinne joka on vielä sopivasti metsän keskellä niin että sinne kävely toimii alkuverkkana ja poispäin sitten loppuverkkana. Ja Tikkihän kovin tykkää tuollaisesta touhusta :)
Agilityn lisäksi oltiin piiiiitkästä aikaa hakuilemassa. Otin heti kättelyssä ns normitreenin ilman mitään pehmeitä laskuja :D Neljä maalimiestä, mutta ei tyhjiä tällä kertaa. Vasen puoli oli vähän syvemmällä mitä 50 m ja siltä puolelta aloitettiin. Kakkonen ja kolmonen olivat ilmaisuja, ykkönen ja nelonen suoria palkkoja. Ykkönen ongelmitta, kakkosen ohi paahtoi ensin lujaa ja sitten vaikutti että olisi vähän aikaa yrittänyt ottaa rullaa ennen kuin sai suuhun. Kolmosta ei meinannut löytää millään, sitten kun löysi niin rullan otto ok. Rullan luovutus myös takkusi eli ei meinannut saada sylkäistyä ulos. Tekniikka nyt koiralla vähän hakusessa, koska säädöt on samat kuin ennenkin. Nelonen ok, vaikka kaarsikin heti alussa. Hallinta on vielä ihan totaalisesti hakusessa. Lähetyksissä yritti joka kerta sikailla ja varastaa jo virittelysanasta. Ja yritti monta kertaa peräkkäin. Lopulta oli pakko pitää valjaista kiinni... Suht hyvin hallinta pelittää piiloilta palatessa. Kivaa oli ja Tikki nukkui tyytyväisenä loppuillan :)
Agilityn lisäksi oltiin piiiiitkästä aikaa hakuilemassa. Otin heti kättelyssä ns normitreenin ilman mitään pehmeitä laskuja :D Neljä maalimiestä, mutta ei tyhjiä tällä kertaa. Vasen puoli oli vähän syvemmällä mitä 50 m ja siltä puolelta aloitettiin. Kakkonen ja kolmonen olivat ilmaisuja, ykkönen ja nelonen suoria palkkoja. Ykkönen ongelmitta, kakkosen ohi paahtoi ensin lujaa ja sitten vaikutti että olisi vähän aikaa yrittänyt ottaa rullaa ennen kuin sai suuhun. Kolmosta ei meinannut löytää millään, sitten kun löysi niin rullan otto ok. Rullan luovutus myös takkusi eli ei meinannut saada sylkäistyä ulos. Tekniikka nyt koiralla vähän hakusessa, koska säädöt on samat kuin ennenkin. Nelonen ok, vaikka kaarsikin heti alussa. Hallinta on vielä ihan totaalisesti hakusessa. Lähetyksissä yritti joka kerta sikailla ja varastaa jo virittelysanasta. Ja yritti monta kertaa peräkkäin. Lopulta oli pakko pitää valjaista kiinni... Suht hyvin hallinta pelittää piiloilta palatessa. Kivaa oli ja Tikki nukkui tyytyväisenä loppuillan :)
perjantai 5. marraskuuta 2010
Viikon agilityt
Tälläkin viikolla agilityt on ollut tiistain viikkotreenit. Ei vain riitä energia oikein mihinkään "ylimääräiseen" tällä hetkellä.
Surku kulkee edelleen kivasti. Uutena asiana opeteltiin pakkovalssi. Surku on siitä ihana, ettei sille tarvitse asioita takoa päähän miljoonalla toistolla. Vaan se oppii hyvin nopeasti mitä siltä haluan. Näin kävi myös pakkovalssissa. Viimeksi Jampan treeneissä se oli meidän kompastuskivi ja nyt tällä viikolla Eeva oli alkuun saanut myös pakkovalssille sopivan paikan. Ennen omaa vuoroa tein muutaman kerran pihalla pakkovalssia. Ensin niin, että palkka kädestä kun tulee esteen taakse. Sitten niin, että palkka lentää maahan esteen taakse samalla kun liikun poispäin. Ja muutaman toiston jälkeen pääsin jo liikkumaan hyvin jatkoa ajatellen ja hienosti Surku tuli esteen toiselle puolelle. Surkulle on yleensäkin vaikeita tilanteet, joissa olen paikallaan. Se kun ei tule kovin hyvin käteen vaan alkaa etsimään jotain estettä ympäriltä. Mutta pienellä treenillä sekin ongelma olisi varmaan voitettu ;)
Pian päästään taas kunnolla treenaamaan ja tokokin olisi tarkoitus ottaa ohjelmistoon :) Mutta sitä ennen Surku lähtee hetkeksi lomailemaan...
Surku kulkee edelleen kivasti. Uutena asiana opeteltiin pakkovalssi. Surku on siitä ihana, ettei sille tarvitse asioita takoa päähän miljoonalla toistolla. Vaan se oppii hyvin nopeasti mitä siltä haluan. Näin kävi myös pakkovalssissa. Viimeksi Jampan treeneissä se oli meidän kompastuskivi ja nyt tällä viikolla Eeva oli alkuun saanut myös pakkovalssille sopivan paikan. Ennen omaa vuoroa tein muutaman kerran pihalla pakkovalssia. Ensin niin, että palkka kädestä kun tulee esteen taakse. Sitten niin, että palkka lentää maahan esteen taakse samalla kun liikun poispäin. Ja muutaman toiston jälkeen pääsin jo liikkumaan hyvin jatkoa ajatellen ja hienosti Surku tuli esteen toiselle puolelle. Surkulle on yleensäkin vaikeita tilanteet, joissa olen paikallaan. Se kun ei tule kovin hyvin käteen vaan alkaa etsimään jotain estettä ympäriltä. Mutta pienellä treenillä sekin ongelma olisi varmaan voitettu ;)
Pian päästään taas kunnolla treenaamaan ja tokokin olisi tarkoitus ottaa ohjelmistoon :) Mutta sitä ennen Surku lähtee hetkeksi lomailemaan...
sunnuntai 24. lokakuuta 2010
Taidan olla rakastunut
Nimittäin Surkuun. Se menee tällä hetkellä agilitya niin makeesti. Tiistain treeneistä kotiin ajaessa meinasi ihan itku tulla, kun ajattelin hienoa supermiestä :) Surkussa on tapahtunut jonkinlainen kehityksen harppaus, vaikka ihan hirveästi ei olla ehditty treenaamaan pentujen takia. Joku meidän yhteistyössä on loksahtanut paikoilleen. Toki edelleen on hyvin paljon treenattavia asioita listalla ja sitä listaa yritetään pikkuhiljaa lyhentää omalla aikataulullamme.
Eilen kisattiin oman seuran kisoissa Liedossa. Mun oma keskittyminen oli vähän sitä sun tätä etenkin jälkimmäisellä radalla. Ei meinannut ajatukset pysyä kasassa rataantutustumisessa. Ekalta radalta tuli hyl, kun Surku meni Aan alla olleeseen putkeen (epävarman oloisesti mutta meni kuitenkin) kun piti mennä aalle. Putkierottelun Surku osaa kohtuullisesti, mutta nyt oli joku mun ohjauksessa epäselvää ja Surku joutui arpomaan. Radalla ei muuta kommentoitavaa, eli hienosti kulki! Tokalla radalla oli meille vähän vaikeampi pujottelun aloitus (ulos tultiin putkesta, joka oli puomin alla ja kepit vähän siellä puomin takana). En luottanut Surkuun ja siihen osaako se aloittaa pujottelun jos en ole siellä aloituksessa. Tungin siis sinne mukaan ja aloitti väärältä puolelta. Täysin mun moka kun menin tunkemaan ahtaaseen väliin. Muuten tässäkään radalla ei ollut mitään sen kummempaa huomauttamista. Tyytyväinen olen suorituksiin. Virheet joita tuli oli tosi pieniä joista ei tarvitse olla huolissaan. Hyvällä mielellä jatketaan kohti seuraavia kisoja :)
Tiuhti teki myös agilitya tiistaina. Tässähän on ollut taukoa, kun ajattelin sen tekevän juoksua. No sitä ei ole kuulunut eikä näkynyt. Tauon jälkeen rohkeasti kokeilemaan suoria keppejä ja hienostihan neiti ne osasi edelleen :) Hienoa työtä autistilta ;) Puomilla pyrkimyksenä seuraavaksi päästä alustasta eroon, jotta hahmottaa kunnolla paikan mihin pysähtyä. Hyppyjä otan nyt namikipon kanssa niin saan vähän irtoamaankin. A-este saa edelleen odottaa vuoroaan. Rengasta otettiin nyt ekaa kertaa. Pienellä tuuppasulla sekin hypätään ;) Keinua pidän ylhäällä ja lasken hiljalleen alas nameja syöttäen. Eli esteiden opettelua pääsääntöisesti on edelleen, ainoastaan hypyillä jotain kuvioita ollaan harjoiteltu.
Tiuhtin työ on tällä hetkellä toimia Tikin pentujen lapsenvahtina ja suhtautuu asiaan asiaan kuuluvalla vakavuudella :) Tiuhti osaa olla pentujen kanssa todella hienosti! Oikein odotan, kun siitä itsestään tulee äiti :)
Eilen kisattiin oman seuran kisoissa Liedossa. Mun oma keskittyminen oli vähän sitä sun tätä etenkin jälkimmäisellä radalla. Ei meinannut ajatukset pysyä kasassa rataantutustumisessa. Ekalta radalta tuli hyl, kun Surku meni Aan alla olleeseen putkeen (epävarman oloisesti mutta meni kuitenkin) kun piti mennä aalle. Putkierottelun Surku osaa kohtuullisesti, mutta nyt oli joku mun ohjauksessa epäselvää ja Surku joutui arpomaan. Radalla ei muuta kommentoitavaa, eli hienosti kulki! Tokalla radalla oli meille vähän vaikeampi pujottelun aloitus (ulos tultiin putkesta, joka oli puomin alla ja kepit vähän siellä puomin takana). En luottanut Surkuun ja siihen osaako se aloittaa pujottelun jos en ole siellä aloituksessa. Tungin siis sinne mukaan ja aloitti väärältä puolelta. Täysin mun moka kun menin tunkemaan ahtaaseen väliin. Muuten tässäkään radalla ei ollut mitään sen kummempaa huomauttamista. Tyytyväinen olen suorituksiin. Virheet joita tuli oli tosi pieniä joista ei tarvitse olla huolissaan. Hyvällä mielellä jatketaan kohti seuraavia kisoja :)
Tiuhti teki myös agilitya tiistaina. Tässähän on ollut taukoa, kun ajattelin sen tekevän juoksua. No sitä ei ole kuulunut eikä näkynyt. Tauon jälkeen rohkeasti kokeilemaan suoria keppejä ja hienostihan neiti ne osasi edelleen :) Hienoa työtä autistilta ;) Puomilla pyrkimyksenä seuraavaksi päästä alustasta eroon, jotta hahmottaa kunnolla paikan mihin pysähtyä. Hyppyjä otan nyt namikipon kanssa niin saan vähän irtoamaankin. A-este saa edelleen odottaa vuoroaan. Rengasta otettiin nyt ekaa kertaa. Pienellä tuuppasulla sekin hypätään ;) Keinua pidän ylhäällä ja lasken hiljalleen alas nameja syöttäen. Eli esteiden opettelua pääsääntöisesti on edelleen, ainoastaan hypyillä jotain kuvioita ollaan harjoiteltu.
Tiuhtin työ on tällä hetkellä toimia Tikin pentujen lapsenvahtina ja suhtautuu asiaan asiaan kuuluvalla vakavuudella :) Tiuhti osaa olla pentujen kanssa todella hienosti! Oikein odotan, kun siitä itsestään tulee äiti :)
maanantai 18. lokakuuta 2010
Treeniä
Kuluneella viikolla käytiin kertaalleen treenaamassa agilitya ja tokoa (!). Kyllä vain, tokokin kaivettu taas naftaliinista :)
Maanantaina oli Annan kanssa treffit tokon merkeissä. Koska oli jo tulossa pimeää, päätettiin treenata liike kerrallaan ja aloitettiin merkillisistä liikkeistä. Ensin ruutu. Virittelin Surkun ensin ruutuun ja sitten vein ruudun alustalle namin. Yritti sinnikkäästi ohittaa merkin kerta toisensa jälkeen. Virittelyissä jo Surku kovin tuijotteli ruutuun päin, vaikka pitäisi lopuksi katsoa missä se merkkikin on. Päätin sitten viimeisellä toistolla kieltää Surkua väärästä toiminnasta. Eli ensin viritykset ruutuun ja merkin virittelyissä kun edelleen kyttäsi ruutua sanoin vain kerran ei. Surku ymmärsi heti mistä kielletään ja merkkasikin merkin hyvin ja jätti ruudun tuijottelut pois. Ja tällä kertaa meni hienosti ensin merkille ja sitten ruutuun. Kerran käskytin myös maahan kaukaa. Toisena liikkeenä ohjattu. Vain noudettava kapula vietiin ja tällä kertaa otettiin vasenta puolta. Kapula oli noin 5m ja 5m. Merkkiä yritti taas ohitella, mutta viimeinen toisto meni hyvin. Vauhdilla toi kapulaa ja joka kerta kääntyi hyvin vasemmalle. Idaria otettiin uuden mallin mukaisesti ja asennot i-s-m. Tämän liikkeen haasteet on meillä se, että kuuntelee ja tekee oikean asennon ja myös pysyy siinä. Nyt oli tauon jäljiltä vaikeuksia istumisessa, muuten ok. Tunnari otettiin kerran vain oman piilotuksena, mutta liikkurin kanssa. Matkan varrella oli Annan reppu ihan tarkoituksella häiriönä. Surku ei sitten ihan heti muistanut mikä se tunnari olikaan vaan kaivoi Annan repusta ohjatun kapulan ;) Eipä siinä voinut muuta kuin nauraa ja lähettää uudestaan haistelemaan. Hieman taisi paineistua, koska oli vähän koheltavaa haistelua. Mutta oma löytyi kuitenkin.
Tiuhti teki vähän sivulletuloja ja lyhyttä muutaman askeleen seuraamista sekä lopuksi leikittiin vain. Puhuttiin ja pohdittiin Annan kanssa Tiuhtia ja tokoa sen kanssa. Päätin, että Tiuhti tokoilee jos se siltä luonnistuu. Nyt keskitytään vain lähinnä leikkiin ja hauskan pitoon sekä oikean mielialan hakemiseen. Tämä tosin ehkä nyt muuttui vähäsen :) Sillä sunnuntaina kun palasin lenkiltä autolle, päätin tehdä Tiuhtilla muutaman sivulletulon ja leikittää lelulla. Leikki varmaan paremmin kuin ikinä, vaikka autotkin menivät suht lähellä tiellä ohi. Ja uusi juttu oli lelun hakeminen. Tiuhtihan ei tähän mennessä ole hakenut mitään. Käynyt kyllä ottamassa suuhun, mutta irroittanut saman tien. Nyt haki lelua yllättävänkin hyvin joten tehtiin heti eläinkoe ;) Tunnarikapula autosta ja sillä ensin vähän leikkiä ja lopulta heittelin sitä myös. Hienosti Tiuhti sitä haki, vaikka vähän haparoiden. Tämä oli jo tosi iso juttu, kun ei ole oikein mitään kapulan tapaistakaan kanniskellut suussaan. Jopas jotakin!! Tähän mennessä, kun olen ollut todella skeptinen Tiuhtin noutojen suhteen. Mutta nyt näyttää yllättävänkin valoisalta ;) Mutta katsotaan, katsotaan. Tarkoituksena jatkaa edelleen vain leikkimistä eikä alkaa sen kummemmin treenaamaan vielä.
Tiistaina agitreeneissä Eeva oli tehnyt kivan radan pätkän. Sopivasti meille sellaisia kohtia joissa sai kokeilla vähän ohjauksellisia asioita. Surku kulki aivan upeasti! Kontaktit hienosti! Onnistuttiin tekemään rata myös nollana parikin kertaa. Surku on kehittynyt tauolla taas aikamoisen harppauksen. On se vaan ihana!!
Maanantaina oli Annan kanssa treffit tokon merkeissä. Koska oli jo tulossa pimeää, päätettiin treenata liike kerrallaan ja aloitettiin merkillisistä liikkeistä. Ensin ruutu. Virittelin Surkun ensin ruutuun ja sitten vein ruudun alustalle namin. Yritti sinnikkäästi ohittaa merkin kerta toisensa jälkeen. Virittelyissä jo Surku kovin tuijotteli ruutuun päin, vaikka pitäisi lopuksi katsoa missä se merkkikin on. Päätin sitten viimeisellä toistolla kieltää Surkua väärästä toiminnasta. Eli ensin viritykset ruutuun ja merkin virittelyissä kun edelleen kyttäsi ruutua sanoin vain kerran ei. Surku ymmärsi heti mistä kielletään ja merkkasikin merkin hyvin ja jätti ruudun tuijottelut pois. Ja tällä kertaa meni hienosti ensin merkille ja sitten ruutuun. Kerran käskytin myös maahan kaukaa. Toisena liikkeenä ohjattu. Vain noudettava kapula vietiin ja tällä kertaa otettiin vasenta puolta. Kapula oli noin 5m ja 5m. Merkkiä yritti taas ohitella, mutta viimeinen toisto meni hyvin. Vauhdilla toi kapulaa ja joka kerta kääntyi hyvin vasemmalle. Idaria otettiin uuden mallin mukaisesti ja asennot i-s-m. Tämän liikkeen haasteet on meillä se, että kuuntelee ja tekee oikean asennon ja myös pysyy siinä. Nyt oli tauon jäljiltä vaikeuksia istumisessa, muuten ok. Tunnari otettiin kerran vain oman piilotuksena, mutta liikkurin kanssa. Matkan varrella oli Annan reppu ihan tarkoituksella häiriönä. Surku ei sitten ihan heti muistanut mikä se tunnari olikaan vaan kaivoi Annan repusta ohjatun kapulan ;) Eipä siinä voinut muuta kuin nauraa ja lähettää uudestaan haistelemaan. Hieman taisi paineistua, koska oli vähän koheltavaa haistelua. Mutta oma löytyi kuitenkin.
Tiuhti teki vähän sivulletuloja ja lyhyttä muutaman askeleen seuraamista sekä lopuksi leikittiin vain. Puhuttiin ja pohdittiin Annan kanssa Tiuhtia ja tokoa sen kanssa. Päätin, että Tiuhti tokoilee jos se siltä luonnistuu. Nyt keskitytään vain lähinnä leikkiin ja hauskan pitoon sekä oikean mielialan hakemiseen. Tämä tosin ehkä nyt muuttui vähäsen :) Sillä sunnuntaina kun palasin lenkiltä autolle, päätin tehdä Tiuhtilla muutaman sivulletulon ja leikittää lelulla. Leikki varmaan paremmin kuin ikinä, vaikka autotkin menivät suht lähellä tiellä ohi. Ja uusi juttu oli lelun hakeminen. Tiuhtihan ei tähän mennessä ole hakenut mitään. Käynyt kyllä ottamassa suuhun, mutta irroittanut saman tien. Nyt haki lelua yllättävänkin hyvin joten tehtiin heti eläinkoe ;) Tunnarikapula autosta ja sillä ensin vähän leikkiä ja lopulta heittelin sitä myös. Hienosti Tiuhti sitä haki, vaikka vähän haparoiden. Tämä oli jo tosi iso juttu, kun ei ole oikein mitään kapulan tapaistakaan kanniskellut suussaan. Jopas jotakin!! Tähän mennessä, kun olen ollut todella skeptinen Tiuhtin noutojen suhteen. Mutta nyt näyttää yllättävänkin valoisalta ;) Mutta katsotaan, katsotaan. Tarkoituksena jatkaa edelleen vain leikkimistä eikä alkaa sen kummemmin treenaamaan vielä.
Tiistaina agitreeneissä Eeva oli tehnyt kivan radan pätkän. Sopivasti meille sellaisia kohtia joissa sai kokeilla vähän ohjauksellisia asioita. Surku kulki aivan upeasti! Kontaktit hienosti! Onnistuttiin tekemään rata myös nollana parikin kertaa. Surku on kehittynyt tauolla taas aikamoisen harppauksen. On se vaan ihana!!
sunnuntai 10. lokakuuta 2010
Kisat Liedossa
Olin ilmoittanut Surkun kahdelle agilityradalle, tuomarina Anne Huittinen joka oli minulle uusi tuttavuus. Aiemmin olin jo vähän kurkkinut netistä millaisia ratoja hän tekee ja pidin kyllä. Sopivasti haastetta (ainakin meille), mutta kuitenkin vauhdikasta menoa. Ekalta radalta saatiin aikaiseksi nolla ja sijoituttiin sillä treenikaverien jälkeen 2. sijalle. Ja meille siirtyi agi-serti :) Näin jäädään siis odottamaan ensi kesää, että saadaan ottaa se viimeinen vastaan, makeaa :) Kivaa oli onnistua ekalla radalla, kun tähän mennessä se nolla on tullut toiselta radalta...
Tuplakin oli kovin kovin lähellä... Toka rata meni todella hienosti keinulle asti, jonka jälkeen enää kolme estettä maaliin. Keinulta en ottanut Surkua kunnolla mukaan ja se valitsi itselleen loogisimman esteen, joka nyt sattui olemaan väärä. Harmitti toki tuollainen tyhmä oma moka (varsinkin kun vastaava juttu tapahtui torstain treeneissä...), mutta toisaalta olin kuitenkin todella tyytyväinen muuhun suoritukseen. Ennen keinua oli suhteellisen vaikea sarjaeste johon sain onnistuneesti tehtyä takaakierron jälkeen päällejuoksun. Tuo sarjaeste meni niin hienosti! Ehkä sen hetken aiheuttama flow-tunne aiheutti sitten itselle sen hetken herpaantumisen keinulla. Onnistuin tekemään radoilla sellaisia ohjauksia mitä en ole hirveästi kisoissa tehnyt vielä. Uskalsin jättää kontaktia suorittamaan, jotta pääsin valssaamaan seuraavan esteen taakse. Ja se takaakierto-päällejuoksu oli myös tällainen ohjaus, mitä en ole kisoissa (tai treeneissä edes) hirveästi tehnyt. Tiesin kyllä Surkun sen osaavaan (jos itse vain sen osasin tehdä) ja se menikin just eikä melkein. Olen kyllä hirveän tyytyväinen pieneen Supermieheen :)))
Palkintojen jakoa odotellessa tuli tuomarikin vielä juttelemaan ja koiraa kehumaan. Vähän sitä aina häkeltyy, kun joku muu kehuu omaa koiraa. Vaikka itsekin tiedän siinä olevan potentiaalia ja tykkään Surkusta kuin hullu puurosta, niin silti se on kovin häkellyttävää. Tuomari harmitteli, kun ei osallistuttu hyppyradalle ollenkaan. Olisi kuulemma kovin mielellään meidät siellä nähnyt :)
Tuplakin oli kovin kovin lähellä... Toka rata meni todella hienosti keinulle asti, jonka jälkeen enää kolme estettä maaliin. Keinulta en ottanut Surkua kunnolla mukaan ja se valitsi itselleen loogisimman esteen, joka nyt sattui olemaan väärä. Harmitti toki tuollainen tyhmä oma moka (varsinkin kun vastaava juttu tapahtui torstain treeneissä...), mutta toisaalta olin kuitenkin todella tyytyväinen muuhun suoritukseen. Ennen keinua oli suhteellisen vaikea sarjaeste johon sain onnistuneesti tehtyä takaakierron jälkeen päällejuoksun. Tuo sarjaeste meni niin hienosti! Ehkä sen hetken aiheuttama flow-tunne aiheutti sitten itselle sen hetken herpaantumisen keinulla. Onnistuin tekemään radoilla sellaisia ohjauksia mitä en ole hirveästi kisoissa tehnyt vielä. Uskalsin jättää kontaktia suorittamaan, jotta pääsin valssaamaan seuraavan esteen taakse. Ja se takaakierto-päällejuoksu oli myös tällainen ohjaus, mitä en ole kisoissa (tai treeneissä edes) hirveästi tehnyt. Tiesin kyllä Surkun sen osaavaan (jos itse vain sen osasin tehdä) ja se menikin just eikä melkein. Olen kyllä hirveän tyytyväinen pieneen Supermieheen :)))
Palkintojen jakoa odotellessa tuli tuomarikin vielä juttelemaan ja koiraa kehumaan. Vähän sitä aina häkeltyy, kun joku muu kehuu omaa koiraa. Vaikka itsekin tiedän siinä olevan potentiaalia ja tykkään Surkusta kuin hullu puurosta, niin silti se on kovin häkellyttävää. Tuomari harmitteli, kun ei osallistuttu hyppyradalle ollenkaan. Olisi kuulemma kovin mielellään meidät siellä nähnyt :)
torstai 7. lokakuuta 2010
Pentuja, sairaslomaa ja agilitya
Pääasiallisesti mun kaikki energia menee pentuihin. Eihän ne tällä hetkellä hirveästi multa työtä vaadi, kun Tikki hoitaa oman tonttinsa. Mutta eipä hirveästi tee mieli lähteä kovin pitkäksi aikaa pois kotoa. Agilitytreeneihin pyrin pääsemään, jotta pysyy edes joku tuntuma Surkun kanssa. Tiuhti on nyt ollut tauolla vähän kaikesta. Energiaa kun ei juuri nyt oikein riitä pentujen ohella kaikkeen. Sekä parit viime kerrathan neiti oli vähän heikko keskittymään. Vielä ei ole juoksua näkynyt, eikä Surkukaan pahemmin ole haistellut. Täytyy testata neitiä sitten kun seuraavaksi tulee hallille mentyä omalla ajalla...
Tällä viikolla piti palata lomalta töihin ja olinkin yhden kokonaisen päivän. Työpäivän jälkeen huilasin hetken sohvalla ja sieltä noustessa ei selkä enää suoristunutkaan... Tiistaina siis lääkäriin ja loma jatkuu sairasloman merkeissä. Olisin kyllä niin mielelläni jatkanut töiden tekoa. On niin syvältä nämä selkäjutut. Syytän kyllä Tikin pentuja tästä ;) On tullut kykittyä pentulaatikolla mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Lisäksi kahden viikon loma tuli otettua aika rennosti kaikin puolin niin töihin paluu oli ehkä turhan suuri muutos kropalle.
En tiedä miten fiksu veto oli tänään käydä treeneissä, mutta menin kuitenkin. Eipä se treenatessa tunnu missään, toivottavasti ei tunnu jälkikäteenkään. Surku oli tälläkin kertaa aika pätevä! Meillä on edelleen paljon yksittäisiä asioita harjoiteltavana. Niiden kimppuun pitää ryhtyä heti kun aikaa liikenee ns ylimääräiselle treenille. Melkeinpä asia nro 1 on lähtötreenit. Surku tuntuu alussa lukevan vähän heikommin mua ja hakeutuvan enempi esteille. Eli lähtötreeniä niin, että tulee oikeasti käteen. Samaa ongelmaahan oli viime viikollakin... Tänään saatiin alun tiukka käännös toimimaan jaakotuksella. Olin itse asiassa yllättynyt miten hyvin Surku sen suoritti. Sille kun on ollut pitkään vaikeuksia lukea tuollaisia ohjauksia, kun niissä joudun kääntämään rintamasuunnan sitä vastaan. Ja alussahan tehtiin pitkään töitä, että ei tee rintamasuunnan vastaisesti kun pikkupoikana niin helposti oikoi selän takaa jne. Näitä jaakotuksia ym ei ole kyllä hirveästi tarvinnut Surkun päähän tahkoa kun on oppinut taas hirveän helposti. Kontakteista puomi on tällä hetkellä se huonoin, ei tuo etutassuja maahan. Ärsyttävää. No ei auta muuta kuin treenata ja treenata :)
Lauantaina olisi kaksi agilitystarttia ATT:lla. Saa nähdä miten meidän käy :)
Tällä viikolla piti palata lomalta töihin ja olinkin yhden kokonaisen päivän. Työpäivän jälkeen huilasin hetken sohvalla ja sieltä noustessa ei selkä enää suoristunutkaan... Tiistaina siis lääkäriin ja loma jatkuu sairasloman merkeissä. Olisin kyllä niin mielelläni jatkanut töiden tekoa. On niin syvältä nämä selkäjutut. Syytän kyllä Tikin pentuja tästä ;) On tullut kykittyä pentulaatikolla mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Lisäksi kahden viikon loma tuli otettua aika rennosti kaikin puolin niin töihin paluu oli ehkä turhan suuri muutos kropalle.
En tiedä miten fiksu veto oli tänään käydä treeneissä, mutta menin kuitenkin. Eipä se treenatessa tunnu missään, toivottavasti ei tunnu jälkikäteenkään. Surku oli tälläkin kertaa aika pätevä! Meillä on edelleen paljon yksittäisiä asioita harjoiteltavana. Niiden kimppuun pitää ryhtyä heti kun aikaa liikenee ns ylimääräiselle treenille. Melkeinpä asia nro 1 on lähtötreenit. Surku tuntuu alussa lukevan vähän heikommin mua ja hakeutuvan enempi esteille. Eli lähtötreeniä niin, että tulee oikeasti käteen. Samaa ongelmaahan oli viime viikollakin... Tänään saatiin alun tiukka käännös toimimaan jaakotuksella. Olin itse asiassa yllättynyt miten hyvin Surku sen suoritti. Sille kun on ollut pitkään vaikeuksia lukea tuollaisia ohjauksia, kun niissä joudun kääntämään rintamasuunnan sitä vastaan. Ja alussahan tehtiin pitkään töitä, että ei tee rintamasuunnan vastaisesti kun pikkupoikana niin helposti oikoi selän takaa jne. Näitä jaakotuksia ym ei ole kyllä hirveästi tarvinnut Surkun päähän tahkoa kun on oppinut taas hirveän helposti. Kontakteista puomi on tällä hetkellä se huonoin, ei tuo etutassuja maahan. Ärsyttävää. No ei auta muuta kuin treenata ja treenata :)
Lauantaina olisi kaksi agilitystarttia ATT:lla. Saa nähdä miten meidän käy :)
tiistai 28. syyskuuta 2010
Sheltit ulkoilevat
| Näin meillä riehutaan :) |
| Meinaakohan Surku syödä Tiuhtin?? |
| Sitten juostaan tukka hulmuten! |
| Poseeraus päät kallellaan :) |
lauantai 25. syyskuuta 2010
Surku kisasi piirimestaruuksista
Mutta minä en :) ja syy siihen löytyy täältä: http://tikkiwilmer.blogspot.com. Eeva oli ystävällisesti lupautunut viemään Surkun, jos en itse pääsisi. Eeva on treenannut Surkun kanssa kaksi kertaa ja kerran kisannut epiksissä, eli pienellä treenimäärällä lähtivät kisaradoille :) Surku oli yksilökisan lisäksi myös TSAUn kakkosjoukkueessa. Joukkuekisassa olivat tehneet nollan :), hyppyradalta oli tullut harmittava vitonen rimasta. Agilityrata olikin hajonnut puolessa välissä ja tuloksena HYL. Kaikesta huolimatta hienosti tehty! Kiitos Eeva vielä :)
Nyt elellään treenirintamalla aika hiljaiseloa jonkin aikaa. Pyrkimyksenä olisi päästä Surkun kanssa kuitenkin edes satunnaisesti agilitya treenaamaan. Joitakin kisoja tässä vielä mietin mennäänkö vai ei...
Nyt elellään treenirintamalla aika hiljaiseloa jonkin aikaa. Pyrkimyksenä olisi päästä Surkun kanssa kuitenkin edes satunnaisesti agilitya treenaamaan. Joitakin kisoja tässä vielä mietin mennäänkö vai ei...
maanantai 20. syyskuuta 2010
Kisaamassa Raumalla
Luvassa oli kaksi rataa, agi- ja hyppyrata. Agiradalla onnistuttiin saamaan 3 kieltoa alkupuolella rataa. Eka kielto oli mun moka, mutta loput kaksi tuli kun Surku aloitti pujottelun väärin kaksi kertaa. Tuota en tajunnut ollenkaan mistä johtui. Toisen kerran jo huomautin niin aloitti seuraavan kerran oikein. Kontaktit meni mielestäni hyvin, etenkin Aahan olen ihan tosi tyytyväinen. Puomi jäi ensin vähän vajaaksi, mutta johtui varmasti osittain heiluvasta puomista. Este siis huojui puolelta toiselle vähän kun koira sinne laukkasi ja Surku varoi sitä vähän ja vauhti stoppasi hetkeksi. Sama ongelma oli monella muullakin.
Hyppyrata menikin jo paremmin tuloksellisesti. Ohjaaja oli hukassa pari kertaa, joten suorituksena kuitenkin aika huono. Kerran jopa unohdin hetkeksi mihin mennä. No onneksi koira oli tuolloin putkessa niin sain koota pääni ;) Kukaan muu ei onnistunut suorittamaan rataa tuloksellisesti meitä paremmin, joten plokattiin sitten se ykköspalli. Saatiin myös tietenkin hyppyserti :) Mukavaa, nyt on yksi serti molempia laatuja taskussa ja ensi vuonna saakin sitten juhlia ;) Ja tietty nyt on se nollavoitto karsintoja varten hankittuna. Hieno supermies!!!
Lammastelu-kirjoitukseen lisätty kuvasatoa
Hyppyrata menikin jo paremmin tuloksellisesti. Ohjaaja oli hukassa pari kertaa, joten suorituksena kuitenkin aika huono. Kerran jopa unohdin hetkeksi mihin mennä. No onneksi koira oli tuolloin putkessa niin sain koota pääni ;) Kukaan muu ei onnistunut suorittamaan rataa tuloksellisesti meitä paremmin, joten plokattiin sitten se ykköspalli. Saatiin myös tietenkin hyppyserti :) Mukavaa, nyt on yksi serti molempia laatuja taskussa ja ensi vuonna saakin sitten juhlia ;) Ja tietty nyt on se nollavoitto karsintoja varten hankittuna. Hieno supermies!!!
Lammastelu-kirjoitukseen lisätty kuvasatoa
lauantai 18. syyskuuta 2010
Lammastelua
Tänään käytiin katsomassa Surkun kanssa lampaita. Sirpa oli järjestänyt shelteille paimennuspäivän ja me siis osallistuttiin Surkun kanssa. Surku on viime vuonna nähnyt pikaiseen lampaita ja tiesin pojan päässä jotain liikkuvan. Ensin oltiin pyöröhäkissä ja pyrkimyksenä pitämään lampaat koiran ja itsensä välissä. Pääasiallisesti vain suunnan vaihtoa ja pyörimistä. Surkun piti kovaan ääneen yrittää kertoa lampaille olevansa suuri ja vaarallinen shetlanninpaimen :) Mutta kyllä siellä jotain pojan päässä liikkui. Hienosti "kuunteli" sauvaa ja vaihtoi tarpeen mukaan suuntaa. Lampaisiin ei Surku koske. Toisella kierroksella otettiinkin sitten kuljetusta pitkässä liinassa. Edelleen ääntä piti käyttää, mutta hienosti keskittyi kun sitä vaadittiin. Surku selkeästi pyrki hakeutumaan lampaiden taakse ja kiersi melkein oikeaoppisesti. Saatiin muutama pätkä ihan ok:n oloista kuljetusta ja hyvin Surku aina kiersi lampaat kun itse käännyin. Kait Surkusta jonkinlainen "paimen" kehkeytyisi jos olis mahdollisuus käydä useammin. Täytyy kuitenkin sanoa, että ei sheltti kuitenkaan paimenna sanan varsinaisessa merkityksessä :) Mutta kiva iltapäivä oli kuitenkin. Kiitos Sirpalle järjestelyistä :) Alla muutama kuva pyöröhäkistä, kuvat Sirpa Saaren käsialaa.
Ennen lammastelua poikettiin hallille. Tiuhtilla on nyt parina kertana ollut keskittyminen vähän heikompaa, voisiko olla juoksu tulossa? Ei siis otettu kovinkaan paljon asioita, kun ei kerran keskittynyt kunnolla. Surku teki kontakteja, jotka alkaa jo näyttämään ihan kivoilta. Jopa aa on nopeutunut :) Lisäksi harjoiteltiin hypyillä sitä riman katsomista. Huomenna onkin kiva päästä taas pitkästä aikaa starttaamaan virallisiin :)
Ennen lammastelua poikettiin hallille. Tiuhtilla on nyt parina kertana ollut keskittyminen vähän heikompaa, voisiko olla juoksu tulossa? Ei siis otettu kovinkaan paljon asioita, kun ei kerran keskittynyt kunnolla. Surku teki kontakteja, jotka alkaa jo näyttämään ihan kivoilta. Jopa aa on nopeutunut :) Lisäksi harjoiteltiin hypyillä sitä riman katsomista. Huomenna onkin kiva päästä taas pitkästä aikaa starttaamaan virallisiin :)
tiistai 14. syyskuuta 2010
Vallan agilitya
Ollaan siis keskitytty edelleen agilityyn. Viime viikolla käytiin epiksissä ja treeneissä olen keskittynyt lähinnä kontakteihin (a). Hiukan olen saanut aan kontaktia nyt nopeammaksi, mutta töitä pitää vielä tehdä. Epiksissä huomasi, että olen treenannut lähinnä aata koska puomilla jäi ensin etujalat esteelle. Uudella käskyllä toi tassut alas. Aalla tuli ihan suht hyvin alas asti. Keinulla posotti yli. Eeva meni saman radan Surkun kanssa pm-kisoja ajatellen. Ja ihan hyvän näköistä menoa se oli.
Tiuhti on tehnyt edelleen lähinnä keppejä ja puomia. Kumpikin sujuu edelleen. Puomille olen nyt ottanut yhden/kahden esteen kautta. Sama pitäisi tehdä nyt keppien kanssa, ettei opi menemään niitä vain yksittäisenä. Kerran kokeilin osaako mennä suorat kepit ja hyvin meni. Pidän nyt kuitenkin jonkin aikaa keppejä vähän auki niin saan vähän lisää itseluottamusta ja vauhtia. Koska kiirehän ei todellakaan ole. Tyypillä tuli ikää viikonloppuna vasta se 9 kk.
Eilen käytiin Surkun kanssa Elinan yksärillä. ja oli kyllä hyödyllinen tunti :) (nämä muistiinpanot lähinnä itselle muistiin, eli termit voi olla mitä sattuu mutta itse kuitenkin tiedän mistä puhun :D)Hirveästi ei tullut se meidän ongelma esille, mutta syy löytyi kuitenkin. Eli kun ohjaan oikein niin koirakin menee ja irtoaa hyvin. Saisin ohjata Surkua paljon rohkeammin. Päällejuoksuissa pitää muistaa varpaat menosuuntaan ja rintamasuunta pitää kääntää vahvasti koiraa kohti (lelun heitto laskeutumiskohtaan vastaisella kädellä). Niistossa selkeästi niistävä käsi esteen toiselle puolelle. Valsseihin rohkeasti ja nopeammin valmiiksi. Käsi näyttämään heti mihin mennään. Pujottelussa päällejuoksu sujui hyvin, mutta sitä voisi edelleen treenata erikseen (oma mielipide) ja lelun heitto pujottelun päähän. Lisäksi opetettava koiralle pujottelun itsenäinen aloitus/suoritus. Muistettava mihin laser näyttää, sinne se koira menee. Katse koirassa!! Vaikka olisi menossa seuraavaa estettä kohti niin katse muistettava pitää koirassa. Takaakierroissa suunta mihin koiraa lähettää (hieman viistoon ulospäin) ja nopeasti alta pois valssiin. Valssit yleensäkin nopeammin valmiiksi, valmis vasta kun ohjaus seuraavalle esteelle. Takaaleikkauksissa rohkeammin päälle, muistettava vain pitää ohjaus esteelle (koiran puoleinen käsi ja rintamasuunta). Surku kattoo siivekkeitä, eikä rimaa eli siitä opetettava pois usealla peräkkäisellä siivekkeellä ja yhdellä rimalla. Ylimääräiset täällä ja tässä huudot pois. Mahdollisimman vähän käskyjä. Jos esteen suorittamisen jälkeen joutuu huutamaan täällä, on myöhässä. Mulla niitä tuli ihan turhaan. Vekkauksessa muistettava rintamasuunta (vs takaakierto). Eli vekkauksessa rintama menosuuntaan (koiralle pyllistys) ja näistä paljon Surkulla palkkauksia. Surku lähtee samantien takaakiertoon jos vekkauksessa rintamasuunta väärin. Tiputetuista rimoista loppuu hauska, koira nätisti maahan jonka jälkeen rima paikoilleen ja hyppy uudestaan. Ja muistettava palkita puhtaasta hypystä. Surku hyppää pääsääntöisesti hyvin, mutta kiireen sattuessa tulee huolimattomaksi. Opetettava tarkemmaksi.
Olikohan tässä kaikki :) Molemmat oltiin aika poikki ja hiki valui. Mutta oli kyllä todella hyödyllinen tunti!! Nämä kun vielä muistaisi jatkossa :) Innolla odotetaan seuraavaa kertaa ja kovasti tuli hinku taas treenaamaan ja treenaamaan :) Ja voi vitsit miten paljon tykkäänkään tuosta koirasta!!!
Tiuhti on tehnyt edelleen lähinnä keppejä ja puomia. Kumpikin sujuu edelleen. Puomille olen nyt ottanut yhden/kahden esteen kautta. Sama pitäisi tehdä nyt keppien kanssa, ettei opi menemään niitä vain yksittäisenä. Kerran kokeilin osaako mennä suorat kepit ja hyvin meni. Pidän nyt kuitenkin jonkin aikaa keppejä vähän auki niin saan vähän lisää itseluottamusta ja vauhtia. Koska kiirehän ei todellakaan ole. Tyypillä tuli ikää viikonloppuna vasta se 9 kk.
Eilen käytiin Surkun kanssa Elinan yksärillä. ja oli kyllä hyödyllinen tunti :) (nämä muistiinpanot lähinnä itselle muistiin, eli termit voi olla mitä sattuu mutta itse kuitenkin tiedän mistä puhun :D)Hirveästi ei tullut se meidän ongelma esille, mutta syy löytyi kuitenkin. Eli kun ohjaan oikein niin koirakin menee ja irtoaa hyvin. Saisin ohjata Surkua paljon rohkeammin. Päällejuoksuissa pitää muistaa varpaat menosuuntaan ja rintamasuunta pitää kääntää vahvasti koiraa kohti (lelun heitto laskeutumiskohtaan vastaisella kädellä). Niistossa selkeästi niistävä käsi esteen toiselle puolelle. Valsseihin rohkeasti ja nopeammin valmiiksi. Käsi näyttämään heti mihin mennään. Pujottelussa päällejuoksu sujui hyvin, mutta sitä voisi edelleen treenata erikseen (oma mielipide) ja lelun heitto pujottelun päähän. Lisäksi opetettava koiralle pujottelun itsenäinen aloitus/suoritus. Muistettava mihin laser näyttää, sinne se koira menee. Katse koirassa!! Vaikka olisi menossa seuraavaa estettä kohti niin katse muistettava pitää koirassa. Takaakierroissa suunta mihin koiraa lähettää (hieman viistoon ulospäin) ja nopeasti alta pois valssiin. Valssit yleensäkin nopeammin valmiiksi, valmis vasta kun ohjaus seuraavalle esteelle. Takaaleikkauksissa rohkeammin päälle, muistettava vain pitää ohjaus esteelle (koiran puoleinen käsi ja rintamasuunta). Surku kattoo siivekkeitä, eikä rimaa eli siitä opetettava pois usealla peräkkäisellä siivekkeellä ja yhdellä rimalla. Ylimääräiset täällä ja tässä huudot pois. Mahdollisimman vähän käskyjä. Jos esteen suorittamisen jälkeen joutuu huutamaan täällä, on myöhässä. Mulla niitä tuli ihan turhaan. Vekkauksessa muistettava rintamasuunta (vs takaakierto). Eli vekkauksessa rintama menosuuntaan (koiralle pyllistys) ja näistä paljon Surkulla palkkauksia. Surku lähtee samantien takaakiertoon jos vekkauksessa rintamasuunta väärin. Tiputetuista rimoista loppuu hauska, koira nätisti maahan jonka jälkeen rima paikoilleen ja hyppy uudestaan. Ja muistettava palkita puhtaasta hypystä. Surku hyppää pääsääntöisesti hyvin, mutta kiireen sattuessa tulee huolimattomaksi. Opetettava tarkemmaksi.
Olikohan tässä kaikki :) Molemmat oltiin aika poikki ja hiki valui. Mutta oli kyllä todella hyödyllinen tunti!! Nämä kun vielä muistaisi jatkossa :) Innolla odotetaan seuraavaa kertaa ja kovasti tuli hinku taas treenaamaan ja treenaamaan :) Ja voi vitsit miten paljon tykkäänkään tuosta koirasta!!!
sunnuntai 29. elokuuta 2010
Ensimmäiset agilityhaukahdukset :)
Perjantaina kävin Surkun kanssa pikaisesti hallilla kontakteja treenaamassa. Vielä ei mitään suurta ahaa-elämystä saatu...
Lauantaina oli kisat Janakkalassa, agi- ja hyppyrata ja molemmat Saviojan käsialaa. Lämmittelyesteillä sain itselleni lisästressin renkaasta. Surku ei sitä yhtäkkiä osannutkaan mennä... Sain siinä ongelmaa vähän selvitettyä ja tiesin miten radalla pitää se ohjata. Agiradalta tuloksena hyl, koska otin sen tahallaan. Aalta saatiin kontaktivirhe ja en osannut tähän reagoida heti niin päätettiin jatkaa rataa. Vaikka olisi pitänyt ehdottomasti keskeyttää siihen. Mutta eipä se koira seuraavan esteen jo suoritettuaan olisi millään ymmärtänyt syytä. Puomiltakin herra päätti loikata, tosin tassut osui kontaktille. Mutta tähän se homma jäi, ei tuollaista voi katsoa enää sormien läpi. Ihan pelkkää sikailua. Muuten rata meni ihan hyvin. Yhteen kohtaan oli vähän pakko vääntää valsseja, kun en olisi sitä oikein muulla tavalla saanut menemään. Surku kun hallitsee vielä kovin vähän erilaisia ohjauskuvioita.. Toisaalta olis toivonut, että toinenkin olisi ollut agilityrata mutta toisaalta olin ihan helpottunut. Hyppyrata oli aika tiukkaan pistetty paketti ja monenlaista käännöstä. Kiva rata, mutta meille taas vähän vaikeampi. Ei mikään maailman sujuvampi suoritus, mutta ihan mukiinmenevä. Tuloksena puhdas rata ja ihanneajan alituskin, tällä sijoituttiin toiseksi. Harmittavasti osallistujia ei ollut riittävästi, että serti olisi edes meille siirtynyt. Jotenkin oli kisapäivän jälkeen vaikea olla tuloksiin tyytyväinen, vaikka nolla saatiinkin. Tiedän, että pystytään paljon parempaan. Kontaktikäyttäytyminen otti eniten päähän ja se, että rytmi oli taas kovin hakusessa. Taukoa tosin on ollut alla niin kunnon treenaamisesta kuin kisaamisestakin. Se selittää toki osan tuosta. No nyt otetaan kunnon treenikausi päälle niin eiköhän homma parane edes vähän, toivotaan ainakin! Tyytyväinen olin kuitenkin moniin asioihin, kun sain vaan ratoja vähän mielessä työstettyä. Yksi positiivinen asia oli rengas. Se siis onnistui kummallakin radalla ja hyppyradalla rengas suoritettiin kahteen otteeseen.
Sunnuntaina oli sovittu treffit hallille Annan ja Sonjan kanssa. Surku teki kontakteja (ylläri), pientä hyppykuviota ja renkaalla eri suunnista lähestymisiä. Sonjalta saatiin vinkkiä kontaktiongelmaan ja lähdetään nyt hommaa sillä työstämään. Nyt mun pitää vaan olla pitkäpinnainen ja tehdä tätä kunnolla. Hiukan suunnitellut kisat varmaan tätä sotkee, mutta ei voi mitään. Kisoista en luovu, kun niihin muutenkin päästään liian harvoin :) Mutta alkoi näyttää jo ihan lupaavalta, kun muutama toisto tehtiin Sonjan ohjeilla. Hyppykuviossa ei mitään ihmeellistä. Pitäisi rakentaa aina jotain pientä hyppyvääntöä, kun Surkun kanssa menen treenaamaan. Niin saisin ehkä vähän paremmalle tasolle meidän rytmin. Rengas olikin taas herra Hahmotushäiriölle liian vaikea. Onneksi sekin alkoi sujumaan loppua kohden. Jännä huomio on se, että Surku kyllä tietää mistä pitää hypätä. Kun sitä toruu väärästä niin se korjaa heti hyppäämällä renkaan läpi... Toinen huomio on, että lähtee niin helposti mun liikkeeseen mukaan. Oli siis yhdelläkin kertaa tähtäämässä oikeaan koloon, mutta mun liike "pakotti" hyppäämään sivusta. Omituinen tyyppi :) Mutta niin ihana kuitenkin!
Tiuhti pääsi myös sunnuntaina tekemään omia juttujaan. Aloitettiin putkilla. Kentällä oli sopivasti kaksi suoraa putkea rinnakkain. Saatiin hyvin Tiuhtille vauhtia niiden avulla ja tietty lelun käytölläkin oli oma vaikutuksensa. Tässä vaiheessa tuli Tiuhtin ensimmäiset agilityhaukahdukset :) Tehtiin puomia ja lisäksi hyppykuvioita rimojen ollessa 20 sentissä. Ekaa kertaa oli rimat ylhäällä :) Tuntui, että hiukan paremmin osasi nyt hahmottaa hypytkin. Keinua otettiin niin, että Anna piti keinua ylhäällä ja Tiuhti sai juosta päätyyn syömään namia. Keppejä otettiin jälleen vinokepeillä. Nyt oli ihan erilainen vauhti mitä aikaisemmin, hienoa! Hyvin pujotteli joka kerta oikein. Piti vielä lopuksi nostaa keppejä inan verran. Kun sekin onnistui niin lopetettiin siihen :) Hyvät treenit siis kaiken kaikkiaan sunnuntaina. Jos ei muuta niin toivo ainakin elää :)
Lauantaina oli kisat Janakkalassa, agi- ja hyppyrata ja molemmat Saviojan käsialaa. Lämmittelyesteillä sain itselleni lisästressin renkaasta. Surku ei sitä yhtäkkiä osannutkaan mennä... Sain siinä ongelmaa vähän selvitettyä ja tiesin miten radalla pitää se ohjata. Agiradalta tuloksena hyl, koska otin sen tahallaan. Aalta saatiin kontaktivirhe ja en osannut tähän reagoida heti niin päätettiin jatkaa rataa. Vaikka olisi pitänyt ehdottomasti keskeyttää siihen. Mutta eipä se koira seuraavan esteen jo suoritettuaan olisi millään ymmärtänyt syytä. Puomiltakin herra päätti loikata, tosin tassut osui kontaktille. Mutta tähän se homma jäi, ei tuollaista voi katsoa enää sormien läpi. Ihan pelkkää sikailua. Muuten rata meni ihan hyvin. Yhteen kohtaan oli vähän pakko vääntää valsseja, kun en olisi sitä oikein muulla tavalla saanut menemään. Surku kun hallitsee vielä kovin vähän erilaisia ohjauskuvioita.. Toisaalta olis toivonut, että toinenkin olisi ollut agilityrata mutta toisaalta olin ihan helpottunut. Hyppyrata oli aika tiukkaan pistetty paketti ja monenlaista käännöstä. Kiva rata, mutta meille taas vähän vaikeampi. Ei mikään maailman sujuvampi suoritus, mutta ihan mukiinmenevä. Tuloksena puhdas rata ja ihanneajan alituskin, tällä sijoituttiin toiseksi. Harmittavasti osallistujia ei ollut riittävästi, että serti olisi edes meille siirtynyt. Jotenkin oli kisapäivän jälkeen vaikea olla tuloksiin tyytyväinen, vaikka nolla saatiinkin. Tiedän, että pystytään paljon parempaan. Kontaktikäyttäytyminen otti eniten päähän ja se, että rytmi oli taas kovin hakusessa. Taukoa tosin on ollut alla niin kunnon treenaamisesta kuin kisaamisestakin. Se selittää toki osan tuosta. No nyt otetaan kunnon treenikausi päälle niin eiköhän homma parane edes vähän, toivotaan ainakin! Tyytyväinen olin kuitenkin moniin asioihin, kun sain vaan ratoja vähän mielessä työstettyä. Yksi positiivinen asia oli rengas. Se siis onnistui kummallakin radalla ja hyppyradalla rengas suoritettiin kahteen otteeseen.
Sunnuntaina oli sovittu treffit hallille Annan ja Sonjan kanssa. Surku teki kontakteja (ylläri), pientä hyppykuviota ja renkaalla eri suunnista lähestymisiä. Sonjalta saatiin vinkkiä kontaktiongelmaan ja lähdetään nyt hommaa sillä työstämään. Nyt mun pitää vaan olla pitkäpinnainen ja tehdä tätä kunnolla. Hiukan suunnitellut kisat varmaan tätä sotkee, mutta ei voi mitään. Kisoista en luovu, kun niihin muutenkin päästään liian harvoin :) Mutta alkoi näyttää jo ihan lupaavalta, kun muutama toisto tehtiin Sonjan ohjeilla. Hyppykuviossa ei mitään ihmeellistä. Pitäisi rakentaa aina jotain pientä hyppyvääntöä, kun Surkun kanssa menen treenaamaan. Niin saisin ehkä vähän paremmalle tasolle meidän rytmin. Rengas olikin taas herra Hahmotushäiriölle liian vaikea. Onneksi sekin alkoi sujumaan loppua kohden. Jännä huomio on se, että Surku kyllä tietää mistä pitää hypätä. Kun sitä toruu väärästä niin se korjaa heti hyppäämällä renkaan läpi... Toinen huomio on, että lähtee niin helposti mun liikkeeseen mukaan. Oli siis yhdelläkin kertaa tähtäämässä oikeaan koloon, mutta mun liike "pakotti" hyppäämään sivusta. Omituinen tyyppi :) Mutta niin ihana kuitenkin!
Tiuhti pääsi myös sunnuntaina tekemään omia juttujaan. Aloitettiin putkilla. Kentällä oli sopivasti kaksi suoraa putkea rinnakkain. Saatiin hyvin Tiuhtille vauhtia niiden avulla ja tietty lelun käytölläkin oli oma vaikutuksensa. Tässä vaiheessa tuli Tiuhtin ensimmäiset agilityhaukahdukset :) Tehtiin puomia ja lisäksi hyppykuvioita rimojen ollessa 20 sentissä. Ekaa kertaa oli rimat ylhäällä :) Tuntui, että hiukan paremmin osasi nyt hahmottaa hypytkin. Keinua otettiin niin, että Anna piti keinua ylhäällä ja Tiuhti sai juosta päätyyn syömään namia. Keppejä otettiin jälleen vinokepeillä. Nyt oli ihan erilainen vauhti mitä aikaisemmin, hienoa! Hyvin pujotteli joka kerta oikein. Piti vielä lopuksi nostaa keppejä inan verran. Kun sekin onnistui niin lopetettiin siihen :) Hyvät treenit siis kaiken kaikkiaan sunnuntaina. Jos ei muuta niin toivo ainakin elää :)
tiistai 24. elokuuta 2010
Agilitypainotteista
Nyt kun kerran pidetään vähän taukoa tokosta niin ollaan tietty keskitytty agilityyn. Surkun kontaktit, tai lähinnä se A, aiheuttaa nyt ohjaajalle stressiä. Jostainhan se stressi on revittävä ;) Eli ongelma on himmailu ja steppailu. Hidastaa ja steppaa kun tekee pysäytyskontakteja, mutta juoksukontakteilla hyppää turhan ylhäältä ja on siis riskaabelia. Voi argh!! Tänäänkin pääpaino kontaktitreenillä kun hallilla poikettiin. Puomilla ja keinullahan ei itse asiassa ongelmaa ole. Olen ottanut kotipihassa ja hallilla nyt pelkälle kontaktialueelle menoa sivusta. Tokihan tämä vahvistaa sitä oikeaa pysähdyspaikkaa, mutta jotenkaan ei jaksa uskoa sen auttavan tuohon aan teputteluun... En millään haluis tehdä mitään kompromisseja, kun se ei oo mun juttu. Aluksihan Surku tuli ihan hyvin aalla nopeasti alas, mutta nyt jo pidempään takunnut. Ja en kyllä käsitä syytä. Otin myös vähän hyppyjä ja laitoin sekaan pari okseria. Niille tuli nyt lähestymisiä vähän erilaisemmista kulmista ja nyt hyppäsikin jo kivasti.
Onneksi Tiuhti oli edelleen kovin taitava (ja olihan toki Suppekin)! Tiuhti teki vähän miniminihyppyjä, puomia, putkea, keppejä ja muutaman keinun. Hienosti menee edelleen. Irtoamistreenejä sen kanssa voisi varmaan seuraavaksi alkaa tekemään. Pitää miettiä miten sitä lähtee työstämään. Ja samaa varmaan pitää tehdä supermiehenkin kanssa.
Sheltit kävi lauantaina Tanjan käsittelyssä. Surkulla ihan kunnon hieronta ja olikin lapaluiden takaa kireä. Takaosa oli nyt hyvässä kunnossa. Tuo lapaluiden kireys selittää miksi taas aristellut kylkiin koskemista normia enemmän. Surkuhan ei tykkää oikeastaan koskaan jos kylkiin koskee. Tiuhtin halusin tsekkauttaa, koska se ei mun mielestä ole käyttänyt takaosaansa niin voimakkaasti kuin pitäisi. Ja sillä olikin lantiossa vinoutta. Tanja sitä vähän käsitteli, mitä aika antoi periksi. Ja sunnuntaina huomasikin lenkillä jo eron sen liikkumisessa. Tiuhtillekin pitää varata nyt ihan oma aika niin saadaan sen lantio kuntoon. En yhtään ihmettele, että on vähän jumissa kun aina on yrittänyt pysyä aikuisten vauhdissa jo ihan omalla pihallakin. Ja useammankin kerran on tainnut pyörähtää kun on jäänyt isompien jalkoihin. Tiuhti oli kyllä sitä mieltä, että kuolema vähintään korjaa kun tuollaiseen käsittelyyn joutui. Hirmuisesti jännitti, kun ei ymmärtänyt mikä on homman nimi. No eiköhän sekin niihin totu, kun kerran Surkukin alkaa pikkuhiljaa :)
Onneksi Tiuhti oli edelleen kovin taitava (ja olihan toki Suppekin)! Tiuhti teki vähän miniminihyppyjä, puomia, putkea, keppejä ja muutaman keinun. Hienosti menee edelleen. Irtoamistreenejä sen kanssa voisi varmaan seuraavaksi alkaa tekemään. Pitää miettiä miten sitä lähtee työstämään. Ja samaa varmaan pitää tehdä supermiehenkin kanssa.
Sheltit kävi lauantaina Tanjan käsittelyssä. Surkulla ihan kunnon hieronta ja olikin lapaluiden takaa kireä. Takaosa oli nyt hyvässä kunnossa. Tuo lapaluiden kireys selittää miksi taas aristellut kylkiin koskemista normia enemmän. Surkuhan ei tykkää oikeastaan koskaan jos kylkiin koskee. Tiuhtin halusin tsekkauttaa, koska se ei mun mielestä ole käyttänyt takaosaansa niin voimakkaasti kuin pitäisi. Ja sillä olikin lantiossa vinoutta. Tanja sitä vähän käsitteli, mitä aika antoi periksi. Ja sunnuntaina huomasikin lenkillä jo eron sen liikkumisessa. Tiuhtillekin pitää varata nyt ihan oma aika niin saadaan sen lantio kuntoon. En yhtään ihmettele, että on vähän jumissa kun aina on yrittänyt pysyä aikuisten vauhdissa jo ihan omalla pihallakin. Ja useammankin kerran on tainnut pyörähtää kun on jäänyt isompien jalkoihin. Tiuhti oli kyllä sitä mieltä, että kuolema vähintään korjaa kun tuollaiseen käsittelyyn joutui. Hirmuisesti jännitti, kun ei ymmärtänyt mikä on homman nimi. No eiköhän sekin niihin totu, kun kerran Surkukin alkaa pikkuhiljaa :)
lauantai 21. elokuuta 2010
Agilitya
Torstaina Surku pääsi paikkaamaan Tikkiä Jampan treeneihin. Treeniradassa oli muutama meille vaikea kohta. Hyvä, että näitäkin tulee esille treeneissä. Ongelmana oli yhteen kohtaan pakkovalssi, koska Surku ei kovinkaan hyvin tule käteen. Lähtee kyllä aina tosi hyvin poispäin takaakiertoihin ym, mutta mua kohti tuleminen onkin homma erikseen. Eli pitää harjoitella ja opettaa koiralle. Toinen ongelmallinen kohta oli okseri, etenkin kun okserilta käännyttiin. Mutta ongelma on se, että Surku ei oikein tiedä mistä kohtaa okserille kuuluu ponnistaa. Eli treenin alle sekin. Rengas tuotti ensin ongelmia. Mutta vaihdettuani toiselle puolelle ohjaamaan ei ollut ongelmaa. Kestää vedätyksen renkaalle kunhan on suora ja selkeä lähestyminen. Toiselta puolelta aluksi onnistuin aina vähän blokkaamaan suoran reitin. Eli renkaalla harjoituksia eri suunnista lähestymisiä.
Perjantaina piti vielä käydä ottamassa okseritreeniä. Eli Jampan vinkistä kolmen okserin suoraa. Parani kyllä loppua kohden, mutta tarvitsee vielä ottaa useamman kerran. Ja muistaa ainakin jokaiseen omaan treeniin laittaa okseri.
Kontaktit ahdistaa mua varmaan eniten ja alkoikin ihan vituttaa. Tähän tarttisin varmaan jonkun näkökulmaa, että mitä pitäis tehdä. *huokaus* Me ei oikein osata niitä kontakteja. Surkulle se hahmotus oikeasta paikasta on hankala ja tulee niin sikahelposti epävarmaksi jos ei tiedä tekevänsä oikein. Aalla niin haluaisin juoksukontaktin, koska muuten tulee hitaasti. Mutta se juoksemalla ponnistaa vähän turhan ylhäältä pois. Pitäisi kyllä saada joku selkeä juttu tähän, koska ei ole koirallekaan reilua tämä epäselvyys. Nyt olen viime treenit tehnyt niin, että kutsun kontaktilta pois hyvissä ajoin. Mutta aalla satunnaisesti ponnistaa liian aikaisin ja kun joutuu korjaamaan niin tulee epävarmemmin. Tää on niin vaikeeta!!! Jos jollakulla on jotain vinkkiä niin antaa tulla.
Tiuhtikin sai tehdä omia juttujaan molempina päivinä. Ollaan nyt keskitytty aika paljon pujotteluun vinokepeillä ja puomiin. Vinoilla ollaan saatu aika paljon edistymistä lyhyessä ajassa. Jo nyt muutaman treenin jälkeen kepit on aika pystyssä ja Tiuhti joutuu ihan oikeasti pujottelemaan ja keskittymään. Pikkuneiti pujottelee tosi pätevästi kohti palkkaa, eikä pahemmin välitä mun läsnäolosta. Hirveän paljon en välitä, vaikka jättääkin satunnaisesti jonkun välin pujottelematta. Palauttaa itsensä kuitenkin takaisin kun saa rytmistä kiinni. Enkä halua, että tulee epävarmaksi nyt kun kerran tuntee olevansa tosi pätevä :) Puomilla on alastulolla namialusta, jonne kiitää myös tosi pätevän oloisena :) Keinua ollaan otettu myös pari kertaa. Nyt olen laittanut keinun alle muurin tolpan, jolloin keinu ei pääse laskemaan. Muutama toisto myös, että keinu laskee vähän ja kolahtaa muurin tolppaan. Jos näin saisi tehtyä nopean keinun :)
Niin ja meinasin unohtaa, että Surku teki myös tokoa perjantaina. Ensin en meinannut tehdä omieni kanssa mitään, mutta katseltuani Lauran ja Bestiksen pätevää menoa päätin ottaa sittenkin Surkun kanssa. Ensin tunnari vain oman piilotuksena. Mutta nyt niin, että Laura toimi liikkurina ja vei kapulan. Hieman lähti kauas etsimään, mutta palasi itsenäisesti ja nenä toimi hyvin :) Sitten ahdistusliikkeet eli ruutu ja ohjattu. Ruudussa ensin purkissa muutama nakki ja merkin takana nami alustalla. Ei ongelmia. Sitten toistona tyhjään ruutuun tarkoituksena palkata kuitenkin purkin kautta, eli purkki taskussa ja sinne nakkeja ruudussa. Tässäkään ei ongelmia!! JES!! Lopuksi vielä lähetys uudestaan purkille, eikä ongelmia :) Suuremman ahdistuksen liike eli ohjattu seuraavaksi. Tässä näkyi viime kertaisen epäonnistumisten aiheuttama epävarmuus. Surku ei taaskaan oikein uskaltanut irroittautua merkiltä. Saatiin kuitenkin loppua kohden ihan hyviä onnistumisia, mutta epävarma se on. Saatiin Lauralta ihan hyvä vinkki. Eli tekee ohjatun valmiiksi yhdellä kapulalla ja sitten tulee koiran kanssa tekemään liikkeen. Surkulla kun on ongelmana viiveet, eli jos kestää liian kauan liikkurin vietyä kapulat niin ei enää muista merkin jälkeen missä ne kapulat olikaan. Ja tuolla tavalla pitäisi saada koira lähtemään merkiltä, vaikka ei olekaan nähnyt kapuloiden vientiä. Ja tietenkin treenaa myös kaikkien kapuloiden kanssa liikkurin kanssa. Tämä täytyy muistaa. Kummassakin ahdistusliikkeessä merkille menot oli tosi hyviä! Ehkä me täältä tokosuosta vielä noustaan :)
Kiitos Laura mieltä piristävistä treeneistä ja illasta :)
Perjantaina piti vielä käydä ottamassa okseritreeniä. Eli Jampan vinkistä kolmen okserin suoraa. Parani kyllä loppua kohden, mutta tarvitsee vielä ottaa useamman kerran. Ja muistaa ainakin jokaiseen omaan treeniin laittaa okseri.
Kontaktit ahdistaa mua varmaan eniten ja alkoikin ihan vituttaa. Tähän tarttisin varmaan jonkun näkökulmaa, että mitä pitäis tehdä. *huokaus* Me ei oikein osata niitä kontakteja. Surkulle se hahmotus oikeasta paikasta on hankala ja tulee niin sikahelposti epävarmaksi jos ei tiedä tekevänsä oikein. Aalla niin haluaisin juoksukontaktin, koska muuten tulee hitaasti. Mutta se juoksemalla ponnistaa vähän turhan ylhäältä pois. Pitäisi kyllä saada joku selkeä juttu tähän, koska ei ole koirallekaan reilua tämä epäselvyys. Nyt olen viime treenit tehnyt niin, että kutsun kontaktilta pois hyvissä ajoin. Mutta aalla satunnaisesti ponnistaa liian aikaisin ja kun joutuu korjaamaan niin tulee epävarmemmin. Tää on niin vaikeeta!!! Jos jollakulla on jotain vinkkiä niin antaa tulla.
Tiuhtikin sai tehdä omia juttujaan molempina päivinä. Ollaan nyt keskitytty aika paljon pujotteluun vinokepeillä ja puomiin. Vinoilla ollaan saatu aika paljon edistymistä lyhyessä ajassa. Jo nyt muutaman treenin jälkeen kepit on aika pystyssä ja Tiuhti joutuu ihan oikeasti pujottelemaan ja keskittymään. Pikkuneiti pujottelee tosi pätevästi kohti palkkaa, eikä pahemmin välitä mun läsnäolosta. Hirveän paljon en välitä, vaikka jättääkin satunnaisesti jonkun välin pujottelematta. Palauttaa itsensä kuitenkin takaisin kun saa rytmistä kiinni. Enkä halua, että tulee epävarmaksi nyt kun kerran tuntee olevansa tosi pätevä :) Puomilla on alastulolla namialusta, jonne kiitää myös tosi pätevän oloisena :) Keinua ollaan otettu myös pari kertaa. Nyt olen laittanut keinun alle muurin tolpan, jolloin keinu ei pääse laskemaan. Muutama toisto myös, että keinu laskee vähän ja kolahtaa muurin tolppaan. Jos näin saisi tehtyä nopean keinun :)
Niin ja meinasin unohtaa, että Surku teki myös tokoa perjantaina. Ensin en meinannut tehdä omieni kanssa mitään, mutta katseltuani Lauran ja Bestiksen pätevää menoa päätin ottaa sittenkin Surkun kanssa. Ensin tunnari vain oman piilotuksena. Mutta nyt niin, että Laura toimi liikkurina ja vei kapulan. Hieman lähti kauas etsimään, mutta palasi itsenäisesti ja nenä toimi hyvin :) Sitten ahdistusliikkeet eli ruutu ja ohjattu. Ruudussa ensin purkissa muutama nakki ja merkin takana nami alustalla. Ei ongelmia. Sitten toistona tyhjään ruutuun tarkoituksena palkata kuitenkin purkin kautta, eli purkki taskussa ja sinne nakkeja ruudussa. Tässäkään ei ongelmia!! JES!! Lopuksi vielä lähetys uudestaan purkille, eikä ongelmia :) Suuremman ahdistuksen liike eli ohjattu seuraavaksi. Tässä näkyi viime kertaisen epäonnistumisten aiheuttama epävarmuus. Surku ei taaskaan oikein uskaltanut irroittautua merkiltä. Saatiin kuitenkin loppua kohden ihan hyviä onnistumisia, mutta epävarma se on. Saatiin Lauralta ihan hyvä vinkki. Eli tekee ohjatun valmiiksi yhdellä kapulalla ja sitten tulee koiran kanssa tekemään liikkeen. Surkulla kun on ongelmana viiveet, eli jos kestää liian kauan liikkurin vietyä kapulat niin ei enää muista merkin jälkeen missä ne kapulat olikaan. Ja tuolla tavalla pitäisi saada koira lähtemään merkiltä, vaikka ei olekaan nähnyt kapuloiden vientiä. Ja tietenkin treenaa myös kaikkien kapuloiden kanssa liikkurin kanssa. Tämä täytyy muistaa. Kummassakin ahdistusliikkeessä merkille menot oli tosi hyviä! Ehkä me täältä tokosuosta vielä noustaan :)
Kiitos Laura mieltä piristävistä treeneistä ja illasta :)
maanantai 16. elokuuta 2010
Onneksi on agility :)
Eilen illalla treffattiin Annan kanssa hallilla. Tiuhti teki kaksi kertaa omia juttujaan ja hyvin tekikin! Opetan sille nyt keppejä vinokepeillä. Treenikertoja on alla yhteensä kolme ja jo nyt olen saanut nostettua kepit niin ylös, että Tiuhti joutuu ihan oikeasti pujottelemaan ja keskittymään. Palkka on aina lopussa. Tiuhti ei pahemmin muhun kiinnitä huomiota vaan pujottelee vaan :) Ihana tosikko tyttö :) Toisena asiana otettiin puomia niinikään namialustalle. Ongelmana on tähän mennessä ollut esteelle meno, eli Tiuhti aina mielellään menisi ohi. Nyt on jotain loksahtanut paikoilleen kun menee hienosti esteelle miettimättä. Ja tässäkin ihanasti tuijottaa vain eteenpäin eikä välitä musta :) Otettiin puomille menoa putken kautta. Se on aivan ihana agilitykoiran alku :)
Surku teki rataa. Ongelmia lähinnä mun ohjauksen takia. Kontaktien suhteen tein taas pohdintaa, nyt on taas hetkeksi ainakin selvät sävelet :) Surkukin menee niin hienosti :) Paljon on vielä opittavaa, mutta kyllä me tästä :)
Onneksi on tosiaan agility niin sai lauantaisen ahdistuksen tilalle jotain ihan muuta :)
Surku teki rataa. Ongelmia lähinnä mun ohjauksen takia. Kontaktien suhteen tein taas pohdintaa, nyt on taas hetkeksi ainakin selvät sävelet :) Surkukin menee niin hienosti :) Paljon on vielä opittavaa, mutta kyllä me tästä :)
Onneksi on tosiaan agility niin sai lauantaisen ahdistuksen tilalle jotain ihan muuta :)
sunnuntai 15. elokuuta 2010
Tokoa
Ah mikä ahdistus! Tuntuu kyllä ihan pään seinään hakkaamiselta just nyt toko Surkun kanssa.
Tuntuu, että välillä osaa ja sitten seuraavalla kerralla taas ei. Että osaa ottaa päähän tuollainen hahmotushäiriö. Ja kyllä osittain on kiinni siitä ettei koira osaa vielä kunnolla. Mutta omituista on se, että joskus osaa ihan tosi hyvin ja sitten toisinaan on aivan kuutamolla!
Päätin nyt, etten kisaa tänä vuonna tokossa. Ja treenaan sitten kun huvittaa. Nyt on turha pilata sitä ihan hyvää alkua sillä, että ohjaajalla palaa käpy. Täytyy etsiä jostain oikea ja pitkäpinnainen asenne treenaamiseen. Ja kisakalenterin katseleminen ei auta siihen pitkäpinnaisuuteen. Annetaan siis koiralle nyt aikaa, nuorihan se vasta on.
Tuntuu, että välillä osaa ja sitten seuraavalla kerralla taas ei. Että osaa ottaa päähän tuollainen hahmotushäiriö. Ja kyllä osittain on kiinni siitä ettei koira osaa vielä kunnolla. Mutta omituista on se, että joskus osaa ihan tosi hyvin ja sitten toisinaan on aivan kuutamolla!
Päätin nyt, etten kisaa tänä vuonna tokossa. Ja treenaan sitten kun huvittaa. Nyt on turha pilata sitä ihan hyvää alkua sillä, että ohjaajalla palaa käpy. Täytyy etsiä jostain oikea ja pitkäpinnainen asenne treenaamiseen. Ja kisakalenterin katseleminen ei auta siihen pitkäpinnaisuuteen. Annetaan siis koiralle nyt aikaa, nuorihan se vasta on.
keskiviikko 11. elokuuta 2010
Aksaa
Eilen oli Surkun agilitytreenit. Mietin pitkään, että osallistutaanko vielä vai ei. Kun kerran antibioottikuuri jatkuu edelleen ja viime viikolla vasta ke saatiin hoitoa paiseeseen. No seurasin Surkun touhua kotona töiden jälkeen ja totesin, ettei se agility ole yhtään kummallisempaa touhua mitä kotona. Hirveää riehumista Tiuhtin kanssa ja lelujen vetämistä. Joten ei muuta kuin treenaamaan :) Eevakin naureskeli, että onpas mulla kipeän oloinen koira (tai sitten ei ;) ). Ongelma oli ensialkuun ohjaajalla saada rytmistä kiinni. Ollaan pidetty taukoa vähän aikaa agista ja se näkyi nimenomaan siinä rytmissä. Uusinnalla saatiin ohjaajakin toimimaan paremmin :) Radalla oli myös kohta, johon harjoittelin ohjausta joka ei Surkulla ole tähän mennessä toiminut. Surkulle on aina ollut vaikeaa hypätä hyppyjä ikään kuin mun taakse, kun mun hartialinja näyttää toiseen suuntaan. Nyt onnistui, joten hyvä! Ajoituksia pitää tuollaisissa vielä harjoitella, että pääsee aina vaan aikaisemmin irti seuraavaan tilanteeseen ja sitä vastoin enemmän vauhtia.
Tiuhti sai myös aksata. Otettiin ensin hallin pihalla mini-Ata. Hienosti meni. Hallissa otettiin vinokeppejä (kerta treenattu aiemmin) ja hienosti tajusi homman. Sain nostettua keppejä aika ylös jo! Fiksu tyttö :) Sitten puomia namialustalla, ei ongelmaa. Keinua en viitsinyt tällä kertaa ottaa. Lopuksi hiukan putkea ja hyppykuvioita. Tajusin jossain vaiheessa ottaa lelun palkaksi ja neitiin löytyi vähän vauhtiakin :) Hirveän mielellään alussa ohitteli siivekkeitä, mutta siitä nyt ei olla huolissaan. Tässä nyt muutenkin on aikaa vaikka millä mitalla ja otetaankin agilitya vain harvakseltaan :)
Tiuhti sai myös aksata. Otettiin ensin hallin pihalla mini-Ata. Hienosti meni. Hallissa otettiin vinokeppejä (kerta treenattu aiemmin) ja hienosti tajusi homman. Sain nostettua keppejä aika ylös jo! Fiksu tyttö :) Sitten puomia namialustalla, ei ongelmaa. Keinua en viitsinyt tällä kertaa ottaa. Lopuksi hiukan putkea ja hyppykuvioita. Tajusin jossain vaiheessa ottaa lelun palkaksi ja neitiin löytyi vähän vauhtiakin :) Hirveän mielellään alussa ohitteli siivekkeitä, mutta siitä nyt ei olla huolissaan. Tässä nyt muutenkin on aikaa vaikka millä mitalla ja otetaankin agilitya vain harvakseltaan :)
sunnuntai 8. elokuuta 2010
Päivityksiä
Ruotsin reissu tuli ja meni. Nyt vain odotellaan saldoa...
Surku kävi Ristiinassa näyttelyssä heinäkuun vika päivä. Saldona hienosti valioluokan voitto ERIllä ja lopulta Suppe oli PU2 ja sai varasertin (vaikka se oikeakin olis kelvannu ;) )
2.8. Surku debytoi tokon EVLssa. Tulosta emme saaneet, mutta olen todella tyytyväinen siihen miltä homma tuntui ja näytti. Tästä on nyt hyvä jatkaa treenaamista :)
Löysin Surkulta heinäkuun viimeisellä viikolla vasemmalta puolelta leukaluun vierestä pienen patin. Ensin säikähdin ihan hirveästi, mutta päätin katsoa tilanteen. Patti kasvoi kuitenkin aika nopeaan tahtiin, joten päätin varata ajan lääkärille. Patti vain kasvoi ja kasvoi. Lekuriaika oli alunperin torstaille 5.8. Tiistai-iltana Surku ei sitten enää syönyt iltaruokaansa, joten heti keskiviikkoaamuna soitin lääkärille ja saatiin peruutusaika heti aamulle. Meille sattui huono tuuri ja eläinlääkäri oli nuori ja kokematon. Kunnollista hoitoa ei saatu, vain antibioottikuuri mukaan (kun oli kuulemma vain 15 minuutin tarkistusaika, eli ei aikaa alkaa avaamaan paisetta ja puhdistamaan...). Keskiviikkoiltana sitten töistä päästyäni piti soittaa päivystävälle eläinlääkärille, koska paise oli entisestään kasvanut ja haittasi Surkua jo aika reilusti. Päivystyksessä paise lopulta aukaistiin ja puhdistettiin. Ja kuulemma tuo ei olisi edes parantunut pelkällä kuurilla. Että näin... Onneksi päivystävä oli pätevä ja hoito hommansa. Torstaina sitten töihin muutaman tunnin yöunilla ja töistä päästyäni soitin aikaisemmalle eläinlääkäriasemalla aika kiukkuisen puhelun... Muutaman päivän piti paisetta huuhdella keittosuolalla. Lauantaiaamuna reikä oli mennyt niin tiiviisti kiinni etten enää saanut sitä auki. Toivottavasti menee nyt antibiootin avulla ohi ja tulee kuntoon. Doupattuna ollaan nyt vähän aikaa.. Onneksi Surku ei ole missään vaiheessa ollut kivulias.
Eilen juhlittiin Tikin valioitumista ja mukavaa oli :) Tikki oli kovin tyytyväinen vieraista ja niistä monista leluista :) Ja tänään käytiin katsomassa ensin agiseuran mestaruuskisoja ja sitten hurautettiin katsomaan PK SM-kisojen palkintojen jakoa. Tikin velipuoli Nero oli hienosti kaapannut jäljen mestaruuden itselleen :) Mutta ihan hirveän kuuma päivä ollut tänään. Koirat eivät tehneet mitään kummallista (kävelivät vähän) ja läähättivät tosi paljon :(
Surku kävi Ristiinassa näyttelyssä heinäkuun vika päivä. Saldona hienosti valioluokan voitto ERIllä ja lopulta Suppe oli PU2 ja sai varasertin (vaikka se oikeakin olis kelvannu ;) )
2.8. Surku debytoi tokon EVLssa. Tulosta emme saaneet, mutta olen todella tyytyväinen siihen miltä homma tuntui ja näytti. Tästä on nyt hyvä jatkaa treenaamista :)
Löysin Surkulta heinäkuun viimeisellä viikolla vasemmalta puolelta leukaluun vierestä pienen patin. Ensin säikähdin ihan hirveästi, mutta päätin katsoa tilanteen. Patti kasvoi kuitenkin aika nopeaan tahtiin, joten päätin varata ajan lääkärille. Patti vain kasvoi ja kasvoi. Lekuriaika oli alunperin torstaille 5.8. Tiistai-iltana Surku ei sitten enää syönyt iltaruokaansa, joten heti keskiviikkoaamuna soitin lääkärille ja saatiin peruutusaika heti aamulle. Meille sattui huono tuuri ja eläinlääkäri oli nuori ja kokematon. Kunnollista hoitoa ei saatu, vain antibioottikuuri mukaan (kun oli kuulemma vain 15 minuutin tarkistusaika, eli ei aikaa alkaa avaamaan paisetta ja puhdistamaan...). Keskiviikkoiltana sitten töistä päästyäni piti soittaa päivystävälle eläinlääkärille, koska paise oli entisestään kasvanut ja haittasi Surkua jo aika reilusti. Päivystyksessä paise lopulta aukaistiin ja puhdistettiin. Ja kuulemma tuo ei olisi edes parantunut pelkällä kuurilla. Että näin... Onneksi päivystävä oli pätevä ja hoito hommansa. Torstaina sitten töihin muutaman tunnin yöunilla ja töistä päästyäni soitin aikaisemmalle eläinlääkäriasemalla aika kiukkuisen puhelun... Muutaman päivän piti paisetta huuhdella keittosuolalla. Lauantaiaamuna reikä oli mennyt niin tiiviisti kiinni etten enää saanut sitä auki. Toivottavasti menee nyt antibiootin avulla ohi ja tulee kuntoon. Doupattuna ollaan nyt vähän aikaa.. Onneksi Surku ei ole missään vaiheessa ollut kivulias.
Eilen juhlittiin Tikin valioitumista ja mukavaa oli :) Tikki oli kovin tyytyväinen vieraista ja niistä monista leluista :) Ja tänään käytiin katsomassa ensin agiseuran mestaruuskisoja ja sitten hurautettiin katsomaan PK SM-kisojen palkintojen jakoa. Tikin velipuoli Nero oli hienosti kaapannut jäljen mestaruuden itselleen :) Mutta ihan hirveän kuuma päivä ollut tänään. Koirat eivät tehneet mitään kummallista (kävelivät vähän) ja läähättivät tosi paljon :(
torstai 15. heinäkuuta 2010
Haasteellista
Menomatka on jo hyvin varattuna, mutta paluumatkan saaminenkin ensi viikon loppupuolelle onkin aika haasteellista. Tykkäisin käyttää viikkaria, mutta alustavan arvion mukaiselle paluupäivälle ei oikein matkaa saakaan. Tai saisi jollain luxusluokan hytillä... Ihan siihen ei tällaisella reissulla ole kuitenkaan varaa. Siljalla olisi vielä paikkoja, mutta se onkin sitten sen satasen kalliimpi. Helsinkiin jos menisi laivalla, niin paikkojakin olisi. Se ei vain kellonajallisesti oikein sovi. Ja viikkarin Turun reitin aamulähdöt on kellonajallisesti tosi huono juttu, mutta niillä olisi tilaa. En vain yksinäni haluaisi ajella öiseen aikaan niin pitkiä matkoja. Ei tämä muuten niin stressaisi, mutta töihinkin pitäisi vielä ehtiä ;) pitää varmaan suosiolla pyytää yksi vapaapäivä lisää... Hankalaa :) Menomatkan sain oikealle päivälle ihan kärkkymällä vähän väliä varaustilannetta ja se muuttuikin koko ajan. Tuon loppuviikon varaustilanne ei vain ole muuttunut miksikään. Ja toki vielä ei pysty edes varmaksi sanomaan, koska päästään lähtemään kotiin päin. Toivottavasti asiat lutviutuu hyvin uomiinsa :) Ainakin Tikki osasi ajoittaa juoksunsa sen puolesta hyvin kohdallee, että uroksen omistajat ovat koko ensi viikon kotona :) Se tästä vielä puuttuisikin, että he olisivat jossain päin Ruotsia lomailemassa...
tiistai 13. heinäkuuta 2010
Kotipihatokoa
Maanantaina ilman edes vähän viilennyttyä Surku pääsi etupihalla vähän hommiin :) Teemana edelleen ruutu ja ohjattu. Ruutuun vein taas satsin maksalaatikkoa. Ruutu veti alun toistoissa jälleen merkkiä enemmän, mutta pikkuhiljaa ymmärsi mennä merkille ihan oma-aloitteisesti ;) Surku tietää kyllä, että merkki kuuluu hommaan mukaan mutta kun sinne ruutuun pitäisi päästä mahdollisimman nopeasti ;) Nyt ei ollut ruutuun lähdöissä ongelmia. Hyvin merkkaa ruudun (ja paikoitellen merkinkin) alun virittelyissä. Ohjattua tein niin, että vein kapulan ensin hakupaikalle ja sitten Surkun kanssa alkurutiinit. Ekalla toistolla meni hiukan epävarmana sinne missä ruutu oli ollut. Veikkaan ettei nähnyt kapulaa. Ensin otin oikeaa puolta niin monta toistoa, että meni sujuvasti. Sitten muutama toisto vasemmalle. Loppuun vielä merkkiä muutama kerta yksinään. Pitäisi varmaan kaivaa ne loputkin kapulat kaapista ja ottaa useammalla kapulallakin... Ollaan kyllä pahasti vaiheessa, mutta vielä ei ole mitään syytä olla menemättä kokeilemaan kehään :) Tosin jos Tikin juoksu menee normaalia rataa niin se ehtii juosta ennen tuota koetta ja paniikin tullen voin vaihtaa koiraa :)
Tokottelujen jälkeen otin takapihalla vielä pujottelua niin Surkun kuin Tikinkin kanssa. Tiksun kanssa ei muuta aksaa pääsekään ottamaan, mutta eiköhän me näilläkin pärjätä. Viime viikolla sain kuitenkin hyvin vahvistettua Tikin kontaktit kisoja silmällä pitäen.
Perjantaina on Surkulla hieronta ja samaan aikaan Tikillä on lekuriaika varattuna. Toivottavasti perjantain tulokset vahvistaa sen aikataulun mitä ollaan kasvattajan kanssa laskeskeltu. On kyllä todella vaikea ajatella ensin karsinnat ja sitten vasta astutus ym. No eiköhän viimeistään lauantaiaamuna se kisafiilis nosta päätään :) Ja nyt on varmaan hyvä sauma päästä kisaamaan rennolla fiiliksellä :) Vielä pitää miettiä miten sen lauantaiaamun oikein tekee. Ei tekisi oikein mieli pitää Tikkiä kisapaikan läheisyydessä niin pitkää aikaa ennen starttia. Mutta osaako sitä arvioida oikein, vaikka apu onkin kisapaikalla puhelimen päässä... Kunhan nyt joku varjoinen soppi löytyisi jostain...
Tokottelujen jälkeen otin takapihalla vielä pujottelua niin Surkun kuin Tikinkin kanssa. Tiksun kanssa ei muuta aksaa pääsekään ottamaan, mutta eiköhän me näilläkin pärjätä. Viime viikolla sain kuitenkin hyvin vahvistettua Tikin kontaktit kisoja silmällä pitäen.
Perjantaina on Surkulla hieronta ja samaan aikaan Tikillä on lekuriaika varattuna. Toivottavasti perjantain tulokset vahvistaa sen aikataulun mitä ollaan kasvattajan kanssa laskeskeltu. On kyllä todella vaikea ajatella ensin karsinnat ja sitten vasta astutus ym. No eiköhän viimeistään lauantaiaamuna se kisafiilis nosta päätään :) Ja nyt on varmaan hyvä sauma päästä kisaamaan rennolla fiiliksellä :) Vielä pitää miettiä miten sen lauantaiaamun oikein tekee. Ei tekisi oikein mieli pitää Tikkiä kisapaikan läheisyydessä niin pitkää aikaa ennen starttia. Mutta osaako sitä arvioida oikein, vaikka apu onkin kisapaikalla puhelimen päässä... Kunhan nyt joku varjoinen soppi löytyisi jostain...
sunnuntai 11. heinäkuuta 2010
Voi Tiksu minkä teit :)
Kun aloitit juoksun juuri ennen karsintoja :D Aika hyvin on ohjaajan pää nyt sekaisin ;) Eli reissua pukkaa heti karsintojen jälkeen, niihin sentään päästään juuri osallistumaan... Nyt ei päästä enää treenaamaan kunnolla aksaa, joten saadaan rauhassa herkistellä :) Laivamatkoja olen tutkiskellut ja kovin näyttävät buukatuilta. Jos nyt jostain saataisiin hyvään aikaan matka lahden yli..
Nyt on kyllä aika ristiriitaiset fiilikset, kun juoksu alkoi mutta on kuitenkin karsinnat edessä. Ehdin jo toivomaan, että oltais saatu keskittyä ne ensin rauhassa alta pois. Mutta hyvin harvoinhan nämä asiat menee niin kuin toivoo :) No nyt ensin kisataan karsinnat ja katsotaan sitten sen jälkeen mitä tapahtuu. Jänskää!!
Nyt on kyllä aika ristiriitaiset fiilikset, kun juoksu alkoi mutta on kuitenkin karsinnat edessä. Ehdin jo toivomaan, että oltais saatu keskittyä ne ensin rauhassa alta pois. Mutta hyvin harvoinhan nämä asiat menee niin kuin toivoo :) No nyt ensin kisataan karsinnat ja katsotaan sitten sen jälkeen mitä tapahtuu. Jänskää!!
lauantai 10. heinäkuuta 2010
Joo, tiedän. Olen ollut toooodella laiska kirjoittelemaan tänne. Ollaan treenattu agia ja tokoa. Jakauma on tosin ollut niin että Tiksu on aksannut ja Surku tokoillut.
Tikin agit sujuu hyvin. Niinkin hyvin, että olen huomannut hälyttäviä merkkejä pääkopassani. Eli nyt täytyy tehdä henkisellä puolella töitä. Onneksi koutsi pystyy tässä auttamaan tilanteen tullen. Ja hyvä asia on, että olen sen huomannut nyt ajoissa. Jolloin sille pystyy vielä toivottavasti jotain tekemään :)
Surkun tokoilussa on suurin ongelma merkillisissä liikkeissä. Eli merkistä on tullut Surkun uusi paras kaveri. Epävarmuudessaan turvautuu merkkiin ja ei osaa irroittautua siitä. Tähän on onneksi löytynyt nyt avut. Eli ruutuun superpalkka odottamaan ja merkille alustan päälle nami. Tällä tuntuu pelittävän nyt paremmin. Vaikka välillä ruudun palkka vetää kovemmin puoleensa niin huomautuksista huolimatta kykenee irroittautumaan merkistä. Viime tiistain treeneissä meni multa käpy ihan totaalisesti, kun vain jumitti ja jumitti. En siitä ole ylpeä, mutta pisti ainakin ajattelemaan ongelmaa. Päädyin siihen, että liian nopeasti vaikeutettu eli reseptinä se helpottaminen ja apujen lisääminen :) Tultiin siihen lopputulokseen, että Surku on merkin tarkoituksesta epävarma ja sen takia ei siitä osaa luopua. Vähän samaa ongelmaa on myös ohjatussa, mutta ei ollenkaan samassa mittakaavassa. Ohjatussa olen nyt käyttänyt myös namia merkin takana palkkana ja vetovoimana. Idari sujuu edelleen hyvin, sen kun on kerran hiffannut niin ei ongelmaa. Samaan uskon muissakin liikkeissä, eli kunhan saadaan shelttipoika ymmärtämään niin eiköhän tämä tästä ;)
Käytiin kummankin kanssa viime ke ottamassa Hesassa yhdet viralliset startit. Surkun rata oli lopulta hyl, joka ei huoleta. Enempi ihmetytti ekalla ja rimalla Surkun totaaliset arviointivirheet, koska hyppäsi kumpaakin rimaa päin ihan kunnolla ja tuli naama edellä hiekkaan :( Oli kuitenkin ihan ok radan jälkeen ja kaikki hampaatkin suussa tallella. Hiukan kyllä jäi ihmetyttämään... Tikin kanssa sain aikaiseksi aalta kontaktivirheen. Aika oli kuitenkin kova :)
Surku on tänä kesänä oppinut oikeasti uimaan. Ui hienosti Tikin perässä ympäri lampea :) Tosin runsaasta uimisesta meinasi uhata ihotulehdus, joten nyt ollaan taas hetki oltu uimati. Tikki nyt ei tietenkään tätä ymmärrä, koska eihän sillä ole mitään iho-ongelmia ;) Tiksu tosin sai takapihalle oman uima-altaan jolla leikkii harva se päivä metelillä varustettuna... Surku on onneksi menossa ensi pe Tanjalle, koska on varmaan päässyt jumittumaan jonkin verran.
Tikin agit sujuu hyvin. Niinkin hyvin, että olen huomannut hälyttäviä merkkejä pääkopassani. Eli nyt täytyy tehdä henkisellä puolella töitä. Onneksi koutsi pystyy tässä auttamaan tilanteen tullen. Ja hyvä asia on, että olen sen huomannut nyt ajoissa. Jolloin sille pystyy vielä toivottavasti jotain tekemään :)
Surkun tokoilussa on suurin ongelma merkillisissä liikkeissä. Eli merkistä on tullut Surkun uusi paras kaveri. Epävarmuudessaan turvautuu merkkiin ja ei osaa irroittautua siitä. Tähän on onneksi löytynyt nyt avut. Eli ruutuun superpalkka odottamaan ja merkille alustan päälle nami. Tällä tuntuu pelittävän nyt paremmin. Vaikka välillä ruudun palkka vetää kovemmin puoleensa niin huomautuksista huolimatta kykenee irroittautumaan merkistä. Viime tiistain treeneissä meni multa käpy ihan totaalisesti, kun vain jumitti ja jumitti. En siitä ole ylpeä, mutta pisti ainakin ajattelemaan ongelmaa. Päädyin siihen, että liian nopeasti vaikeutettu eli reseptinä se helpottaminen ja apujen lisääminen :) Tultiin siihen lopputulokseen, että Surku on merkin tarkoituksesta epävarma ja sen takia ei siitä osaa luopua. Vähän samaa ongelmaa on myös ohjatussa, mutta ei ollenkaan samassa mittakaavassa. Ohjatussa olen nyt käyttänyt myös namia merkin takana palkkana ja vetovoimana. Idari sujuu edelleen hyvin, sen kun on kerran hiffannut niin ei ongelmaa. Samaan uskon muissakin liikkeissä, eli kunhan saadaan shelttipoika ymmärtämään niin eiköhän tämä tästä ;)
Käytiin kummankin kanssa viime ke ottamassa Hesassa yhdet viralliset startit. Surkun rata oli lopulta hyl, joka ei huoleta. Enempi ihmetytti ekalla ja rimalla Surkun totaaliset arviointivirheet, koska hyppäsi kumpaakin rimaa päin ihan kunnolla ja tuli naama edellä hiekkaan :( Oli kuitenkin ihan ok radan jälkeen ja kaikki hampaatkin suussa tallella. Hiukan kyllä jäi ihmetyttämään... Tikin kanssa sain aikaiseksi aalta kontaktivirheen. Aika oli kuitenkin kova :)
Surku on tänä kesänä oppinut oikeasti uimaan. Ui hienosti Tikin perässä ympäri lampea :) Tosin runsaasta uimisesta meinasi uhata ihotulehdus, joten nyt ollaan taas hetki oltu uimati. Tikki nyt ei tietenkään tätä ymmärrä, koska eihän sillä ole mitään iho-ongelmia ;) Tiksu tosin sai takapihalle oman uima-altaan jolla leikkii harva se päivä metelillä varustettuna... Surku on onneksi menossa ensi pe Tanjalle, koska on varmaan päässyt jumittumaan jonkin verran.
lauantai 26. kesäkuuta 2010
SM-kisat
Tikki starttasi siis tänä vuonna ekaa kertaa SMssa, vaikka ei kuulunutkaan alunperin suunnitelmiin. No kun kerran juoksua ei näkynyt eikä kuulunut niin sinne ilmoittauduttiin ja startattiinkin :) Pahemmin ei jännittänyt kisapaikalla varmaan osittain siksi, kun ei ollut alunperin suunnitelmissa/tavoitteissa. Parhaamme lähdettiin kuitenkin yrittämään, koska tiesin mahdollisuutemme onnistuessamme. No ihan ei onnistuttu. Mujusen hyppyrata oli mun mielestä vähän älytön, mutta kuitenkin ihan suoritettavissa. Meidän kohtaloksi tuli hylly pujottelun jälkeen väärään putken päähän. Pieni ohjausvirhe/väärä ohjausvalinta ja se oli sitten siinä. Siihen asti Tikki meni kyllä todella hienosti ja virheettä. Alun suora kyllä vähän mietitytti ja pelotti. Kun pääsin sinne viidennen esteen taakse ottamaan vastaan oli jotenkin tosi epätodellinen olo. Mielessä ehti käydä ajatus, että kuuleeko se koira edes kun sen kutsun. Mutta kuuli hyvin ja tuli todella nätisti kaikki hypyt. Takaakierrot meni nätisti ja se on ollut meidän heikkous vielä puolisen vuotta takaperin. Eli ollaan kehitytty :) Pujotteluunkin Tikki meni nätisti vaikeasta avokulmasta. Mutta sitten kosahti. Ihan heti radan jälkeen ei oikeastaan edes harmittanut. Jälkikäteen on kyllä ottanut vähän päähän, mutta ei kovin pahasti. Koira oli ihan super ja se on tärkeintä :)
Juhannuskisat 25.6.
Ilmoitin molemmat koirat kahteen starttiin perjantaille, myös Tikin kun ei sitä juoksua edelleenkään näy. Haasteellista kisata ekaa kertaa molempien kanssa kolmosluokassa, kun vielä startit menivät limittäin kahdella radalla. Tikki teki hienosti tuplanollat sijoituksilla 7. ja 5. Hiukan vasemmalla kädellä ohjaten mentiin, mutta hyvällä fiiliksellä. Rennosti mutta tarkasti :) Tikin kanssa on kyllä todella hauska kisata nykyään. Ihanaa kun on saanut koiran sille koulutustasolle, että nollia saa vähän helpommin aikaan. Eikä aina tarvitse niitä vääntää. Tikki on myös oppinut korjaamaan ohjaajan pieniä virheitä ;)
Surkun eka rata meni ihan pipariksi. Lähdin ohjaamaan sitä kuin Tikkiä ikään, eli paha paha moka. Se kun ei todellakaan osaa asioita samalla tavalla (kumma juttu ;)). Kokosin itseni Surkun toiselle radalla ja takosin koko ajan päähän, että nyt on Suppe kyseessä jota pitää auttaa enemmän. Tästä olikin apua ja ohjasin niin kuin Surkua pitääkin. Tuloksena nolla (ihan sikahelpolta radalta) ja sijoituksena 2. Kun voittaja-Hippi oli jo valio niin Surku sai agisertin!! Aivan käsittämätöntä kyllä. Kolmas kolmosluokan startti ja eka serti :O Surku on kyllä niiiin hieno koira, että on vaikea uskoa. Edelleenkin kun on sellainen olo, ettei me osata paljon mitään... Ja jo vuoden päästä se voi olla agivalio :O Hipille hävittiin kuitenkin reilusti parin sekunnin verran. Eli työtä vielä pitää tehdä, jotta voidaan joskus pistää Suomen huipuille kampoihin. Hipille ja Nadjalle kelpaakin hävitä, on ne niin hyviä :)
Agilityrata oli kyllä noissa geimeissä ihan liian helppo ollakseen kolmosluokan rata. Oli kyllä ihan käsittämätöntä katsoa radan rakennusta. Teki mieli kysyä tuomarilta, että oliko oikeasti tosissaan sitä mieltä että rata oli kolmosluokan vaatimustasoa. Itse koin sen ykkösluokan tasoiseksi. Onko se muka niin vaikeaa saada aikaan haastavaa mutta järjellistä rataa aikaiseksi... Välillä ihmettelee, mitä tuomarien päässä liikkuu...
Tikki starttasi siis tänä vuonna ekaa kertaa SMssa, vaikka ei kuulunutkaan alunperin suunnitelmiin. No kun kerran juoksua ei näkynyt eikä kuulunut niin sinne ilmoittauduttiin ja startattiinkin :) Pahemmin ei jännittänyt kisapaikalla varmaan osittain siksi, kun ei ollut alunperin suunnitelmissa/tavoitteissa. Parhaamme lähdettiin kuitenkin yrittämään, koska tiesin mahdollisuutemme onnistuessamme. No ihan ei onnistuttu. Mujusen hyppyrata oli mun mielestä vähän älytön, mutta kuitenkin ihan suoritettavissa. Meidän kohtaloksi tuli hylly pujottelun jälkeen väärään putken päähän. Pieni ohjausvirhe/väärä ohjausvalinta ja se oli sitten siinä. Siihen asti Tikki meni kyllä todella hienosti ja virheettä. Alun suora kyllä vähän mietitytti ja pelotti. Kun pääsin sinne viidennen esteen taakse ottamaan vastaan oli jotenkin tosi epätodellinen olo. Mielessä ehti käydä ajatus, että kuuleeko se koira edes kun sen kutsun. Mutta kuuli hyvin ja tuli todella nätisti kaikki hypyt. Takaakierrot meni nätisti ja se on ollut meidän heikkous vielä puolisen vuotta takaperin. Eli ollaan kehitytty :) Pujotteluunkin Tikki meni nätisti vaikeasta avokulmasta. Mutta sitten kosahti. Ihan heti radan jälkeen ei oikeastaan edes harmittanut. Jälkikäteen on kyllä ottanut vähän päähän, mutta ei kovin pahasti. Koira oli ihan super ja se on tärkeintä :)
Juhannuskisat 25.6.
Ilmoitin molemmat koirat kahteen starttiin perjantaille, myös Tikin kun ei sitä juoksua edelleenkään näy. Haasteellista kisata ekaa kertaa molempien kanssa kolmosluokassa, kun vielä startit menivät limittäin kahdella radalla. Tikki teki hienosti tuplanollat sijoituksilla 7. ja 5. Hiukan vasemmalla kädellä ohjaten mentiin, mutta hyvällä fiiliksellä. Rennosti mutta tarkasti :) Tikin kanssa on kyllä todella hauska kisata nykyään. Ihanaa kun on saanut koiran sille koulutustasolle, että nollia saa vähän helpommin aikaan. Eikä aina tarvitse niitä vääntää. Tikki on myös oppinut korjaamaan ohjaajan pieniä virheitä ;)
Surkun eka rata meni ihan pipariksi. Lähdin ohjaamaan sitä kuin Tikkiä ikään, eli paha paha moka. Se kun ei todellakaan osaa asioita samalla tavalla (kumma juttu ;)). Kokosin itseni Surkun toiselle radalla ja takosin koko ajan päähän, että nyt on Suppe kyseessä jota pitää auttaa enemmän. Tästä olikin apua ja ohjasin niin kuin Surkua pitääkin. Tuloksena nolla (ihan sikahelpolta radalta) ja sijoituksena 2. Kun voittaja-Hippi oli jo valio niin Surku sai agisertin!! Aivan käsittämätöntä kyllä. Kolmas kolmosluokan startti ja eka serti :O Surku on kyllä niiiin hieno koira, että on vaikea uskoa. Edelleenkin kun on sellainen olo, ettei me osata paljon mitään... Ja jo vuoden päästä se voi olla agivalio :O Hipille hävittiin kuitenkin reilusti parin sekunnin verran. Eli työtä vielä pitää tehdä, jotta voidaan joskus pistää Suomen huipuille kampoihin. Hipille ja Nadjalle kelpaakin hävitä, on ne niin hyviä :)
Agilityrata oli kyllä noissa geimeissä ihan liian helppo ollakseen kolmosluokan rata. Oli kyllä ihan käsittämätöntä katsoa radan rakennusta. Teki mieli kysyä tuomarilta, että oliko oikeasti tosissaan sitä mieltä että rata oli kolmosluokan vaatimustasoa. Itse koin sen ykkösluokan tasoiseksi. Onko se muka niin vaikeaa saada aikaan haastavaa mutta järjellistä rataa aikaiseksi... Välillä ihmettelee, mitä tuomarien päässä liikkuu...
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Su 13.6.
Päivällä ensin Päivin kanssa tokoilemassa. Surku teki alkuun seuraamista Päivin esittäessä Kari Kieloa. Kerran piti Suppen katsoa miksi joku laahustaa perässä, mutta muuten kontakti pysyi. Ja Päivin mukaan hyvällä paikallakin. Mulla oli namit kädessä apuna. Täytyy ottaa tätä enemmän. Ja pitäisi muutenkin ottaa seuraamista pitkiä pätkiä, jotta selvittäisiin sitten EVL:n seuraamisista kunnialla. Sitten ruutua. Nyt lähti ihan yllättävänkin hyvin lähes joka kerta merkiltä ruutuun. Merkille en edelleenkään lähetä vaan saatan. Seuraavaksi ohjattua niin että ruutu jäi mun selän taakse. Ilmeisesti Surkua se häiritsi, kun näki ruudun merkillä seisoessaan. Ja tästä johtuen merkiltä lähdöt vähän takkusivat. Mutta ihan hyvä treeni häiriöineen. Otettiin taas molempia puolia ja kapula oli nyt 5m sivulle ja 5m taakse. Tässä voisi pitää parin treenin verran ja sitten taas siirtää. Kaukoja otettiin läheltä tekniikkana. Tunnari otettiin autolla ja taas vähän vaikeuksia löytää oma. Pissatakin piti välissä, mutta oma löytyi lopulta. Paikallaanmakuu tehtiin Astan kaverina ja Surku otti vielä paikkaistumisen yksinään. Jätössä meinasi pari kertaa valua alas, mutta pysyi istumassa kun siihen asentoon jäi. Nyt kävin hetken aikaa piilossakin. Totesin Päivillekin, että en oikein enää osaa treenata EVL:n liikkeitä. Tuntuu tosi hassulta, että meidän treenit on loppujen lopuksi aika lyhyitä. Pitää varmaan tehdä ihan paperille jonkinlaista hahmotelmaa liikkeistä ja missä vaiheessa ne meillä on. Se varmaan hiukan helpottaisi tätä urakkaa :)
Tytöt pääsivät kumpikin vähän humputtelemaan :)
Illalla päätin vielä kurvata hallille treenaamaan aksaa. Vielä kun Tikkikin saa kerran treenata. Surku teki pääsääntöisesti kontakteja ja vähän takaaleikkauksia. Tikin treenikuvioihin kuului putki-puomi-erottelu ja suorilla putkilla jarrutukset. Kummatkin sujuivat itse asiassa tosi hyvin. Erottelussa voimakkaammin vetää puomi, mutta kyllä sen sai hyvin putkiinkin kun vaan ohjasi voimakkaasti ja selkeästi. Puomille riittää melkeinpä pieni huitasu ja suullinen käsky, mutta putkiin vaatii tosi paljon voimakkaampaa käskytystä ja vartalo-ohjausta. Suorilla putkilla jarrutukset pitää tehdä myös voimakkaasti, mutta niillä se kääntyy hyvin. Ja huomasi hyvin mitä tapahtuu kun jättää jarrutukset pois. Kiitää suoraan eteenpäin ;) Eli niin kuin pitääkin.
Tikillä meni kroppa tosi voimakkaasti maitohapoille treenistä ja piti tehdä jäähdyttelylenkki pidemmän kaavan mukaan. Autolle kun päästiin takaisin niin oli onneksi hyvin tasaantunut ja liikkuminenkin normaalia rentoa itseään. Ja Surkulla on mennyt vatsa ihan sekaisin. Saivat la iltana Suppen sertin kunniaksi vähän erilaisemmat luut ja näköjään herran vatsa ei tällä kertaa sitä kestänyt. Ja selkeästi aksa sai suolen kunnolla tyhjenemään. Saa nyt olla hetken paastolla ja aloitetaan kevyesti :) Toivottavasti on viikonloppuun mennessä kunnossa, kun ikävä raahata toista reissussa jos on masu pipi :( Tänään onkin vaan levännyt ja hyvä niin.
Tytöt pääsivät kumpikin vähän humputtelemaan :)
Illalla päätin vielä kurvata hallille treenaamaan aksaa. Vielä kun Tikkikin saa kerran treenata. Surku teki pääsääntöisesti kontakteja ja vähän takaaleikkauksia. Tikin treenikuvioihin kuului putki-puomi-erottelu ja suorilla putkilla jarrutukset. Kummatkin sujuivat itse asiassa tosi hyvin. Erottelussa voimakkaammin vetää puomi, mutta kyllä sen sai hyvin putkiinkin kun vaan ohjasi voimakkaasti ja selkeästi. Puomille riittää melkeinpä pieni huitasu ja suullinen käsky, mutta putkiin vaatii tosi paljon voimakkaampaa käskytystä ja vartalo-ohjausta. Suorilla putkilla jarrutukset pitää tehdä myös voimakkaasti, mutta niillä se kääntyy hyvin. Ja huomasi hyvin mitä tapahtuu kun jättää jarrutukset pois. Kiitää suoraan eteenpäin ;) Eli niin kuin pitääkin.
Tikillä meni kroppa tosi voimakkaasti maitohapoille treenistä ja piti tehdä jäähdyttelylenkki pidemmän kaavan mukaan. Autolle kun päästiin takaisin niin oli onneksi hyvin tasaantunut ja liikkuminenkin normaalia rentoa itseään. Ja Surkulla on mennyt vatsa ihan sekaisin. Saivat la iltana Suppen sertin kunniaksi vähän erilaisemmat luut ja näköjään herran vatsa ei tällä kertaa sitä kestänyt. Ja selkeästi aksa sai suolen kunnolla tyhjenemään. Saa nyt olla hetken paastolla ja aloitetaan kevyesti :) Toivottavasti on viikonloppuun mennessä kunnossa, kun ikävä raahata toista reissussa jos on masu pipi :( Tänään onkin vaan levännyt ja hyvä niin.
lauantai 12. kesäkuuta 2010
Kisattiin tänään Riksussa. Ekana Anne Saviojan hyppyrata. Tästä napsahti nolla ja sijoitus 2. Eli samalla siis se kaivattu serti kolmosluokkaan :) Ei se meidän rata mikään ihan priima ollut. Kaarrosta vähän sinne sun tänne... Mutta niitä ei lasketa ;) Hauskaa, että ollaan molemmat luokkanousut tehty Annen radoilla :) Päästiin vielä korkkaamaan kolmosluokkakin, kun kisoissa oli kaikki luokat. Se oli agilityrata Ritva Herralan käsialaa. Ei meille ainakaan mikään helppo rata. Tästä tuli tulokseksi hyl. Mutta melkeinpä se oli parempi mitä kakkosen rata ;) Varsinkin alkuun olen tosi tyytyväinen. Nyt ei tarvitse siis jännittää seuraavalla kerralla ihan hirveesti, kun on homma korkattu kuninkuusluokassakin :) Ja oli kyllä tosi kiva fiilis kisata :) Nyt olisi sitten tämän vuoden tavoitteet agilityssa hanskassa. Pitää varmaan miettiä uusia, kun vuosi vasta puolessa...
keskiviikko 9. kesäkuuta 2010
Vaihteeksi agilitya. Myös Tikki pääsi kiitelemään, kun kerran SM-kisoihin nyt ilmoittauduttiin. Päivä kerrallaan mennään ja katsotaan päästäänkö osallistumaan vai ei.
Tikki toimi paremmin nyt mitä viime sunnuntaina, kun viimeksi käytiin kentällä. Nyt oli paremmin kuulolla ja kaarrokset paremmat. Tosin sunnuntaina oli taukoa alla ja purki varmaan suurimmat energiat silloin ;) Nyt oli tosiaan jo entisen oloinen ja tosi kivan tuntuinen. Otettiin pääsääntöisesti pientä vääntöä hypyillä. Pitäisi varmaan treenata sitä suoraakin, kun hyppyradalla on Mujunen tuomarina... Ja pitäisi varmaan treenata niitä suorista putkista kääntymisiä. Nyt ne ei meinaan toiminut...
Surku.. hmm... Kovasti sillä on asiaa ja pienet vääntötreenit on sen kanssa vaikeita. En tiedä miten paljon se haukkuminen vaikuttaa sen omaan keskittymiseen. Mua se ainakin vähän häiritsee, ei sais mutta häiritsee. Pakko vaan oppia kestämään sitä. Pääsääntöisesti Surkukin meni hyvin, mutta muutama omituista väärään suuntaan käntymistä ja takaaleikkaukset tökkii aina paikka paikoin. Ei ole kyllä mikään helppo koira ohjata :) Jotenkin noi väärään suuntaan kääntymiset vaikutti siltä, että miekkonen ollut ihan parhaimmillaan keskittymisensä kanssa. Täytyy varmaan yrittää päästä käymään kentällä vielä ennen lauantain kisoja. Kontaktit oli hyvät! Pitää mietiä noihin takaaleikkauksiin joku hyvä systeemi. Kun kuitenkin niillä toi tuntuu parhaiten ohjautuvan. Valssit hidastaa sitä paljon ja niissä se on paljon epävarmempi tulevasta suunnasta (haukkuu paljon). Muutenkin pitäisi sille opettaa paljon enempi tekniikkaa. Pitänee rakentaa pihalle ne parit hypyt niin pääsis jotain kotonakin tekemään...
En ymmärrä miksei Tikin valionarvoa ole vielä vahvistettu. Samana päivänä valioitunut koira on kuitenkin saanut valionarvonsa jo reippaasti viime kuun puolella. PItää varmaan laittaa kyselyä menemään, missä mättää...
Tikki toimi paremmin nyt mitä viime sunnuntaina, kun viimeksi käytiin kentällä. Nyt oli paremmin kuulolla ja kaarrokset paremmat. Tosin sunnuntaina oli taukoa alla ja purki varmaan suurimmat energiat silloin ;) Nyt oli tosiaan jo entisen oloinen ja tosi kivan tuntuinen. Otettiin pääsääntöisesti pientä vääntöä hypyillä. Pitäisi varmaan treenata sitä suoraakin, kun hyppyradalla on Mujunen tuomarina... Ja pitäisi varmaan treenata niitä suorista putkista kääntymisiä. Nyt ne ei meinaan toiminut...
Surku.. hmm... Kovasti sillä on asiaa ja pienet vääntötreenit on sen kanssa vaikeita. En tiedä miten paljon se haukkuminen vaikuttaa sen omaan keskittymiseen. Mua se ainakin vähän häiritsee, ei sais mutta häiritsee. Pakko vaan oppia kestämään sitä. Pääsääntöisesti Surkukin meni hyvin, mutta muutama omituista väärään suuntaan käntymistä ja takaaleikkaukset tökkii aina paikka paikoin. Ei ole kyllä mikään helppo koira ohjata :) Jotenkin noi väärään suuntaan kääntymiset vaikutti siltä, että miekkonen ollut ihan parhaimmillaan keskittymisensä kanssa. Täytyy varmaan yrittää päästä käymään kentällä vielä ennen lauantain kisoja. Kontaktit oli hyvät! Pitää mietiä noihin takaaleikkauksiin joku hyvä systeemi. Kun kuitenkin niillä toi tuntuu parhaiten ohjautuvan. Valssit hidastaa sitä paljon ja niissä se on paljon epävarmempi tulevasta suunnasta (haukkuu paljon). Muutenkin pitäisi sille opettaa paljon enempi tekniikkaa. Pitänee rakentaa pihalle ne parit hypyt niin pääsis jotain kotonakin tekemään...
En ymmärrä miksei Tikin valionarvoa ole vielä vahvistettu. Samana päivänä valioitunut koira on kuitenkin saanut valionarvonsa jo reippaasti viime kuun puolella. PItää varmaan laittaa kyselyä menemään, missä mättää...
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Eilen tokottamassa Annan ja Helin kanssa. Omista treenasi vain Surku. Tiuhti kävi ennen treenejä ihmettelemässä autoja.
Surku aloitti idarilla. Tehtiin tätä vain seisomiseen tarkoituksena treenata mun liikkumista ja Surkun paikallaanpysymistä. Palkkaan sitä nyt eteenpäin heittämällä namin. Toimii hyvin, eli hyvin pysyi tassut paikallaan. Yksi valmis liike evl:stä :) Sitten ruutua niin, että idarin merkit taustalla häiriönä. Kuten arvasinkin niin sinne se lähti idarimerkkien keskelle :) No ruutuhan sekin toki oli ;) Sain sieltä ohjattua ruutuun ja seuraavilla toistoilla ei ongelmia. Otin molemmista suunnista alustalle. Ruudussa ei vielä osaa yhdistettynä merkkiin. Ohjattua otettiin molemmista suunnista. Anna vei kapulan. Saatoin Surkun aina merkille ja hyvin tajuaa, että sen kautta pitää mennä. Tuntuu, että ohjatussa on paljon lyhyempi matka kokonaiseen liikkeeseen mitä ruudussa. Joka tapauksessa jokainen nouto oli tosi hyvä. Hyvin kääntyi oikeaan suuntaan joka kerta! Seuraavaksi kapula vielä taaemmas, lähemmäs oikeaa paikkaa ja pian voisi ottaa toisen äärilaidan kapulan mukaan. Keskikapulan kohdalle ajattelin kehitellä alkuun jonkun muun kuin kapulan, jonkun mitä ei pysty noutamaan. Lopuksi ennen paikallaanoloja otin kaukoja leikkien läheltä. Paikallaanmakuussa oli ollut alkuvaiheessa vähän levottomampi vaihe ja oli haistellut. Muuten ok. Makuun jälkeen otin lyhyen istumisen meidän jutellessä, ok.
Tästä se pikkuhiljaa muodostuu :) Hauskaa!
Surku aloitti idarilla. Tehtiin tätä vain seisomiseen tarkoituksena treenata mun liikkumista ja Surkun paikallaanpysymistä. Palkkaan sitä nyt eteenpäin heittämällä namin. Toimii hyvin, eli hyvin pysyi tassut paikallaan. Yksi valmis liike evl:stä :) Sitten ruutua niin, että idarin merkit taustalla häiriönä. Kuten arvasinkin niin sinne se lähti idarimerkkien keskelle :) No ruutuhan sekin toki oli ;) Sain sieltä ohjattua ruutuun ja seuraavilla toistoilla ei ongelmia. Otin molemmista suunnista alustalle. Ruudussa ei vielä osaa yhdistettynä merkkiin. Ohjattua otettiin molemmista suunnista. Anna vei kapulan. Saatoin Surkun aina merkille ja hyvin tajuaa, että sen kautta pitää mennä. Tuntuu, että ohjatussa on paljon lyhyempi matka kokonaiseen liikkeeseen mitä ruudussa. Joka tapauksessa jokainen nouto oli tosi hyvä. Hyvin kääntyi oikeaan suuntaan joka kerta! Seuraavaksi kapula vielä taaemmas, lähemmäs oikeaa paikkaa ja pian voisi ottaa toisen äärilaidan kapulan mukaan. Keskikapulan kohdalle ajattelin kehitellä alkuun jonkun muun kuin kapulan, jonkun mitä ei pysty noutamaan. Lopuksi ennen paikallaanoloja otin kaukoja leikkien läheltä. Paikallaanmakuussa oli ollut alkuvaiheessa vähän levottomampi vaihe ja oli haistellut. Muuten ok. Makuun jälkeen otin lyhyen istumisen meidän jutellessä, ok.
Tästä se pikkuhiljaa muodostuu :) Hauskaa!
torstai 27. toukokuuta 2010
Tiistaina Surku teki niin aksaa kuin tokoakin. Ehdittiin agitreenien aikaan tehdä tokotreenit ennen omaa vuoroa. Yllättäen tehtiin ruutua ja idaria :) Ruutua otettiin nyt lähetyksenä eri suuntaan kuin viimeksi, eli mun oikeaan. Taas ihan alustalle, ettei tule epävarmuuksia kun ei ole ihan vielä hallussa tuo sivulle lähteminen. Tämä kuitenkin paremmin, koska on jostain syystä Surkulle helpompi. Sotkettiin myös vähän merkkiä mukaan. Ja ei ainakaan ruudussa sekoittanut keskenään (kiitos alustan). Vielä tarvitsee apuja niin merkille lähtöön kuin sitten ruutuunkin lähetyksessä kun otettiin yhditettynä. Ruutu loogisesti veti ensin voimakkaammin ja sitten merkiltä ei enää muistanut lähteä ruutuun, ellen mennyt lähemmäs lähettämään. Mutta hyvin meni apujen kanssa. Sitten se idari. Kaikki seisomiset oikein alusta alkaen! Jihuu, ollaan edistytty :) Ja koska teki seisomiset niin varmasti päätin uskaltaa ottaa kertaalleen istumiseen ja sekin meni oikein :) Tämän jälkeen vielä kerran seisomiseen, eikä ongelmaa :) Nyt oli ne mukaanlähdötkin jo heti varmempia. Vielä vaatii paljon treeniä, että pysyy paikallaan kun itse kierrän kehää. Malttia siis vain ohjaajalle treeneihin :) Lopuksi vielä otettiin kaukoja ihan vaan tekniikkaa muistellen. Huomaa, että ei ole vielä hallussa sekään kun oli unohtunut jo vähän ja piti siis muistutella ihan urakalla :)
Surkun agilityt meni taas kerran hienosti. Tuli pari uutta ohjausta, jotka meni yllättävän hyvin lähes kerrasta Surkulle jakeluun. On se hieno poika, tuntuu osaavan kaiken jo ennen kuin niitä tehdään :)
Tiuhti teki myös aksaa treenien jälkeen. Varsinaisesti tais olla toinen kerta, kun tehdään oikeasti jotain juttuja. Otettiin hyppyjä niin, että rimat olivat maassa. Ensin ihan yhtä hyppyä, sitten otettiin mukaan toinen, kolmas ja neljäs. Hui. Neiti meni toooodella pätevänä, vaikka ei olla ennen tällaista tehtyä. Pystyin tekemään valsseja ja persjättöjä ja pikkutyttö vaan imi "hyppyjä". Sehän oli ihan ilmiömäinen :) Tehtiin lisäksi vielä putkea, joka oli vielä ihan suorana. Hienosti sujahtaa :) Sitten päätin kokeilla keinua. Pari kertaa pidin pannasta kiinni, ettei pääse hyppäämään pois. Muuten tuli vain namin perässä. Ja keinun kolahduskaan ei haitannut yhtään. Hieno tyttö!
Tikki on tehnyt nyt vain kerran hakua. Eilen oltiin Pöytyällä uudessa metsässä. Maasto oli sopivan haastava ja kun oli uusikin. Sinne pitää ehdottomasti päästä uudestaan! Tikille (rata noin 100 m pitkä, ehkä hiukan alle) vasempaan etukulmaan äijiä ja loput kaksi takakulmiin. Kaikista tuli suorat palkat. Tokalle en päässyt palkkaukseen mukaan, kun en tiennyt Tiksun olevan maalimiehellä. Pistot oli vähän sinne päin, mutta nyt ei kaahotellut niin kuin viimeksi. Tosin toin alueelle hallinnassakin. Osaan pistoihin olin kuitenkin ihan tyytyväinenkin ja kaikki maalimiehet nousi. Se riittää meille tähän hätään :)
Surkun agilityt meni taas kerran hienosti. Tuli pari uutta ohjausta, jotka meni yllättävän hyvin lähes kerrasta Surkulle jakeluun. On se hieno poika, tuntuu osaavan kaiken jo ennen kuin niitä tehdään :)
Tiuhti teki myös aksaa treenien jälkeen. Varsinaisesti tais olla toinen kerta, kun tehdään oikeasti jotain juttuja. Otettiin hyppyjä niin, että rimat olivat maassa. Ensin ihan yhtä hyppyä, sitten otettiin mukaan toinen, kolmas ja neljäs. Hui. Neiti meni toooodella pätevänä, vaikka ei olla ennen tällaista tehtyä. Pystyin tekemään valsseja ja persjättöjä ja pikkutyttö vaan imi "hyppyjä". Sehän oli ihan ilmiömäinen :) Tehtiin lisäksi vielä putkea, joka oli vielä ihan suorana. Hienosti sujahtaa :) Sitten päätin kokeilla keinua. Pari kertaa pidin pannasta kiinni, ettei pääse hyppäämään pois. Muuten tuli vain namin perässä. Ja keinun kolahduskaan ei haitannut yhtään. Hieno tyttö!
Tikki on tehnyt nyt vain kerran hakua. Eilen oltiin Pöytyällä uudessa metsässä. Maasto oli sopivan haastava ja kun oli uusikin. Sinne pitää ehdottomasti päästä uudestaan! Tikille (rata noin 100 m pitkä, ehkä hiukan alle) vasempaan etukulmaan äijiä ja loput kaksi takakulmiin. Kaikista tuli suorat palkat. Tokalle en päässyt palkkaukseen mukaan, kun en tiennyt Tiksun olevan maalimiehellä. Pistot oli vähän sinne päin, mutta nyt ei kaahotellut niin kuin viimeksi. Tosin toin alueelle hallinnassakin. Osaan pistoihin olin kuitenkin ihan tyytyväinenkin ja kaikki maalimiehet nousi. Se riittää meille tähän hätään :)
maanantai 24. toukokuuta 2010
Tänään treffit Lauran kanssa Haunisissa.
Tikki sai omistani tehdä ensin. Seuraamista, jossa keulii keulii. En jaksanut alkaa tätä hinkuttamaan niin ei otettu pitkää pätkää ;) Maahanmeno näytti nyt musta paremmalta, luoksetulo suoraan leluun. Seisomisen valmistelevassa ennakoi, joten otettiin uusiksi. Toistolla hyvä ja tästäkin luoksetulo suoraan leluun. 2 kg:n nouto Tikiksi hyvä, luovutukseen. Hyppynoudossa kolmannella toistolla hyppäsi myös takaisin päin. Siitä sitten mielettömät kehut ja palkkioksi estenoutoon. Siinä ei ongelmaa. Katsotaan miten tuo hyppynouto etenee. Nyt tarkoituksena olla antamasta noottia vaikka kiertäisi takaisin. Kun kerran jännittää sitä paluuhyppyä niin ei paineen luonti negatiivisella palautteella ainakaan auta. Ja avut eivät pitkälle auta. Katsotaan tämä tapa nyt ja jos ei auta niin opetan tuomaan esteen ohi ihan suoraan. Nyt kun tulee ohi niin ei oikein tuo kapulaa kunnolla luovutukseen kun tietää ettei saisi kiertääkään. Joten ei sekään ole hyvä asia. Mutta onneksi meillä ei ole kiire tällä hetkellä mihinkään niin katsotaan rauhassa mitä tapahtuu :)
Surku teki alkuun vähän seuraamista, aika pompsahtelevaa ja ylitsevuotavan innokasta :D Otettiin uutena juttuna juoksusta pysähtymisiä, joissa ei ongelmaa. Sitten idaria, joss seisominen takkuaa edelleen. Eli sitä sitten otettiin useampi toisto ja parani koko ajan loppua kohden. Hiukan otettiin myös mun liikkumisen siedätystä, joka vaikeinta kun menen taakse. Lisäksi vielä pitää ottaa paljon mukaan lähtöjä asennosta. Kun ei nyt vielä sitä ymmärrä, kun ei ole sellaisia tehty. Sitten otettiin ruutuun lähetyksiä merkiltä namialustalle. Vein Surkun merkille ja virittelin ruutuun. Menin itse lähettämään lähempää. Hieman kaartaa mua kohti, mutta eiköhän se siitä pois jää. Oli sitä paitsi meille vaikeampi puoli kyseessä. Pääasia, ettei jumitellut ja ymmärsi mihin piti mennä. Loppua kohden tuli hiukan ennakointia merkillä seistessä, mutta se on vaan positiivista :) Sitten loppuun luoksetulo seisomisesta takapalkalle. Siitä kun on alkanut vähän valumaan niin pitää vahvistella.
Varsinkin Surkulla oli tosi hyvä treeni tänään! Täytyy ite vaan muistaa malttaa mieli, etten ala ahnehtimaan liikaa uusia asioita treenikertaan näin aluksi. Pitää siis vain treenata useammin ;) Tiuhti oli tällä kertaa vain mukana hengailemassa :) Treenien päätteeksi tehtiin vielä mukava lenkki koko porukalla. Kiitos Laura seurasta :) Ja koko reilu 2-tuntinen säästyttiin sateelta :)
Tikki sai omistani tehdä ensin. Seuraamista, jossa keulii keulii. En jaksanut alkaa tätä hinkuttamaan niin ei otettu pitkää pätkää ;) Maahanmeno näytti nyt musta paremmalta, luoksetulo suoraan leluun. Seisomisen valmistelevassa ennakoi, joten otettiin uusiksi. Toistolla hyvä ja tästäkin luoksetulo suoraan leluun. 2 kg:n nouto Tikiksi hyvä, luovutukseen. Hyppynoudossa kolmannella toistolla hyppäsi myös takaisin päin. Siitä sitten mielettömät kehut ja palkkioksi estenoutoon. Siinä ei ongelmaa. Katsotaan miten tuo hyppynouto etenee. Nyt tarkoituksena olla antamasta noottia vaikka kiertäisi takaisin. Kun kerran jännittää sitä paluuhyppyä niin ei paineen luonti negatiivisella palautteella ainakaan auta. Ja avut eivät pitkälle auta. Katsotaan tämä tapa nyt ja jos ei auta niin opetan tuomaan esteen ohi ihan suoraan. Nyt kun tulee ohi niin ei oikein tuo kapulaa kunnolla luovutukseen kun tietää ettei saisi kiertääkään. Joten ei sekään ole hyvä asia. Mutta onneksi meillä ei ole kiire tällä hetkellä mihinkään niin katsotaan rauhassa mitä tapahtuu :)
Surku teki alkuun vähän seuraamista, aika pompsahtelevaa ja ylitsevuotavan innokasta :D Otettiin uutena juttuna juoksusta pysähtymisiä, joissa ei ongelmaa. Sitten idaria, joss seisominen takkuaa edelleen. Eli sitä sitten otettiin useampi toisto ja parani koko ajan loppua kohden. Hiukan otettiin myös mun liikkumisen siedätystä, joka vaikeinta kun menen taakse. Lisäksi vielä pitää ottaa paljon mukaan lähtöjä asennosta. Kun ei nyt vielä sitä ymmärrä, kun ei ole sellaisia tehty. Sitten otettiin ruutuun lähetyksiä merkiltä namialustalle. Vein Surkun merkille ja virittelin ruutuun. Menin itse lähettämään lähempää. Hieman kaartaa mua kohti, mutta eiköhän se siitä pois jää. Oli sitä paitsi meille vaikeampi puoli kyseessä. Pääasia, ettei jumitellut ja ymmärsi mihin piti mennä. Loppua kohden tuli hiukan ennakointia merkillä seistessä, mutta se on vaan positiivista :) Sitten loppuun luoksetulo seisomisesta takapalkalle. Siitä kun on alkanut vähän valumaan niin pitää vahvistella.
Varsinkin Surkulla oli tosi hyvä treeni tänään! Täytyy ite vaan muistaa malttaa mieli, etten ala ahnehtimaan liikaa uusia asioita treenikertaan näin aluksi. Pitää siis vain treenata useammin ;) Tiuhti oli tällä kertaa vain mukana hengailemassa :) Treenien päätteeksi tehtiin vielä mukava lenkki koko porukalla. Kiitos Laura seurasta :) Ja koko reilu 2-tuntinen säästyttiin sateelta :)
Piiiiitkästä aikaa taas hakua :) Kun ei ole nyt tiedossa mitään kokeita niin en näe hirveästi mieltä ottaa kauhean pitkiä ratojakaan. Varsinkin kun ollut taas taukoa. Tikille siis yksinkertainen treeni: neljä maalimiestä joilta kaikilta suorat palkat. Tänään oli Tiksulla kovin kaahausmieliala ja nenän käyttö ei ollut ihan parasta mahdollista. Ainoastaan vasen etukulma nousi ekalla pistolla, muilla vaadittiin useampi lähetys. Pistot oli pääsääntöisesti suoria, mikä on tietty hyvä asia. Hirveästi en jaksanut niuhottaa mistään näissä treeneissä ja hallintaa en ottanut oikeastaan ollenkaan. Tultiin alueelle liinassa kytkettynä (normisti aina vapaana ja käskyn alla) ja maalimiehiltä sai Tikki tulla vapaasti pois (normaalisti ainakin osa matkasta hallinnassa). Tiedä sitten vaikuttiko myös tuohon kaahailuun ja kauheaan kaasutteluun, ettei ollut alusta alkaen hallinnassa normaaliin tapaan. Vai vaikuttiko vain hakuilun vähyys. Tiedä häntä, mutta tuskin vakavaa ;) Mutta kuten Tanjakin sanoi meidän treenin päätteeksi, että onneksi on koiralla hyvä kunto niin jaksaa juoksennella ;) Tikillä oli kuitenkin hauskaa ja se on pääasia. Ja eipä mullakaan tylsää ollut ja treenikään ei ollut mitenkään erityisen epäonnistunut. Nämä yövuorojen välissä tapahtuvat treenit ei tosin ole ihan parhaita mun kannalta. Aina olen vähän väsynyt ja siten hermot ei ihan parasta luokkaa.
Kesä on ihan kivaa aikaa, mutta pitääkö niitä hyttysiä olla niin paljon. Nytkin metsä ihan piukkana itikoita, yök. Hulluksi tulee kun niiden ininää kuuntelee.
Juoksua edelleen odotellaan. Saisi jo alkaa :) Vaikkakaan laskennallisesti ei ihan vielä ole sen aika. Odotellaan, odotellaan :)
Kesä on ihan kivaa aikaa, mutta pitääkö niitä hyttysiä olla niin paljon. Nytkin metsä ihan piukkana itikoita, yök. Hulluksi tulee kun niiden ininää kuuntelee.
Juoksua edelleen odotellaan. Saisi jo alkaa :) Vaikkakaan laskennallisesti ei ihan vielä ole sen aika. Odotellaan, odotellaan :)
perjantai 21. toukokuuta 2010
EVL :)
Tänään aloitettiinkin heti EVL:n treenaus :) Oltiin Lauran kanssa treenaamassa/lenkillä ja lämpöä piisasi. Onnistuin polttamaan itseni hartioista ihan kivan väriseksi. En ollenkaan tajunnut laittaa aurinkorasvaa, vaikka oltiin ihan ns pahimpaan aikaa ulkona kaiken kaikkiaan 3 tuntia.
Tikki teki omistani ensin. Ihan vaan vähän humputtelumielessä. Seuraamista, luoksetulot ja metallinouto. Vähän edisti seuraamisessa, mutta paransi vähän loppua kohden. Maahanmeno oli hidas ja siitä luoksetulo ensin huono. Kaarsi aika paljon vasemmalle(musta katsottuna) ja ihan lopussa vilkaisi vielä oikealle. Huomautin tästä heti ja otin uusiksi, joka parempi ja tietysti palkka (kuten kaikesta mitä tänään teki ;) ). Seisominen hyvä ja siitä luoksetulo varma. Lauran kanssa pohdittiin, että mistä johtuu tuo maahanmenon huonompi luoksetulo. Seisomisesta se kun on tosi varman oloinen ja paljon voimakkaampi. Laura ehdotti, että onko Tikille se maahanmeno ns jännittävämpi juttu, jonka takia ei pysty tekemään kunnolla sitä luoksetuloa. Hyvin paljon mahdollista. Otettiin vielä maahanmenoja erikseen, jotka ihan ok ei siis kuitenkaan mitään hirveän hyviä. No meillähän on noi maahanmenot ollu aina huonompia. Metallinoudossa ei mitään ihmeellistä.
Tiuhti teki sivulletuloja, askeleen seuraamisia ja muutaman metrin luoksetuloja. Eipä pikkuneidin "treeneissä" mitään huomautettavaa ;)
Surkun kanssa tosiaan heti EVL:n kimppuun. Ensin pohdiskeltiin Lauran kanssa miten mitäkin kannattaa alkaa treenaamaan. Idarissa ajattelin Surkulle olevan hyvä asia, että joka kerta olisi ne törpöt. Ja ainakin nyt alkuun ajattelin luoda sille vahvan kaavan siitä missä järjestyksessä asennot tulee, vaikka idari tuleekin muuttumaan vielä meidän tokouran aikana. Tällä kertaa ei tehty muuta kuin seisomista, koska Surku ei sitä oikein aluksi osannut ja meni aina istumaan. Ratkaisu löytyi käskystä. Olen ennen sanonut seis, mutta nyt kun on ollut istuminen ohjelmassa selkeästi sekottaa ne keskenään. Kun sanoin vai -se-, teki Surku hienot seisomiset joka kerta! Lopuksi vielä yksi mukaanlähtö ja siitä heti palkka. Sitten otettiin tunnari niin, että muut kapulat oli sekalaisessa järjestyksessä ja oma siellä takana peitettynä. Aloitti haistelemaan hyvin, mutta toi väärän kun ei lähtenyt tarpeeksi pitkälle haistelemaan. Toi vielä uudestaan väärän, josta jo huomautin. Tiputti sen ja jatkoi haistelua ja nyt löysi vihdoin sen oman, josta kehut heti ja palkka luovutuksesta. Huomasi hyvin mitä aiheuttaa tässä vaiheessa edes yksi kerta niin, että oma on muiden joukossa. Eli enemmän ja pääsääntöisesti tähän tyyliin kun nyt tehtiin. Merkkiä päätin ottaa pohdiskelujen jälkeen kierrättämällä. Jos sillä tavalla ei sekottaisi niin pahasti ruudun merkkeihin. Aluksi kierrätin käskyllä kierrä, mutta kun en halua sitä käyttää niin kun tuon oli ymmärtänyt kokeilin vain käskyllä merkki. Eikä mitään ongelmaa :) Piti testata myös seisahtuuko sinne taakse käskystä, ja hyvin seisahtui :) Laura naurekselikin, että meillä on nyt valmis merkki ;) Hauskaa kun nyt saa taas treenata vallan uusia asioita :) Tosin pitääkin treenata jos ajattelin korkata EVL:n tän hetkisten suunnitelmien mukaan :D
Tikki teki omistani ensin. Ihan vaan vähän humputtelumielessä. Seuraamista, luoksetulot ja metallinouto. Vähän edisti seuraamisessa, mutta paransi vähän loppua kohden. Maahanmeno oli hidas ja siitä luoksetulo ensin huono. Kaarsi aika paljon vasemmalle(musta katsottuna) ja ihan lopussa vilkaisi vielä oikealle. Huomautin tästä heti ja otin uusiksi, joka parempi ja tietysti palkka (kuten kaikesta mitä tänään teki ;) ). Seisominen hyvä ja siitä luoksetulo varma. Lauran kanssa pohdittiin, että mistä johtuu tuo maahanmenon huonompi luoksetulo. Seisomisesta se kun on tosi varman oloinen ja paljon voimakkaampi. Laura ehdotti, että onko Tikille se maahanmeno ns jännittävämpi juttu, jonka takia ei pysty tekemään kunnolla sitä luoksetuloa. Hyvin paljon mahdollista. Otettiin vielä maahanmenoja erikseen, jotka ihan ok ei siis kuitenkaan mitään hirveän hyviä. No meillähän on noi maahanmenot ollu aina huonompia. Metallinoudossa ei mitään ihmeellistä.
Tiuhti teki sivulletuloja, askeleen seuraamisia ja muutaman metrin luoksetuloja. Eipä pikkuneidin "treeneissä" mitään huomautettavaa ;)
Surkun kanssa tosiaan heti EVL:n kimppuun. Ensin pohdiskeltiin Lauran kanssa miten mitäkin kannattaa alkaa treenaamaan. Idarissa ajattelin Surkulle olevan hyvä asia, että joka kerta olisi ne törpöt. Ja ainakin nyt alkuun ajattelin luoda sille vahvan kaavan siitä missä järjestyksessä asennot tulee, vaikka idari tuleekin muuttumaan vielä meidän tokouran aikana. Tällä kertaa ei tehty muuta kuin seisomista, koska Surku ei sitä oikein aluksi osannut ja meni aina istumaan. Ratkaisu löytyi käskystä. Olen ennen sanonut seis, mutta nyt kun on ollut istuminen ohjelmassa selkeästi sekottaa ne keskenään. Kun sanoin vai -se-, teki Surku hienot seisomiset joka kerta! Lopuksi vielä yksi mukaanlähtö ja siitä heti palkka. Sitten otettiin tunnari niin, että muut kapulat oli sekalaisessa järjestyksessä ja oma siellä takana peitettynä. Aloitti haistelemaan hyvin, mutta toi väärän kun ei lähtenyt tarpeeksi pitkälle haistelemaan. Toi vielä uudestaan väärän, josta jo huomautin. Tiputti sen ja jatkoi haistelua ja nyt löysi vihdoin sen oman, josta kehut heti ja palkka luovutuksesta. Huomasi hyvin mitä aiheuttaa tässä vaiheessa edes yksi kerta niin, että oma on muiden joukossa. Eli enemmän ja pääsääntöisesti tähän tyyliin kun nyt tehtiin. Merkkiä päätin ottaa pohdiskelujen jälkeen kierrättämällä. Jos sillä tavalla ei sekottaisi niin pahasti ruudun merkkeihin. Aluksi kierrätin käskyllä kierrä, mutta kun en halua sitä käyttää niin kun tuon oli ymmärtänyt kokeilin vain käskyllä merkki. Eikä mitään ongelmaa :) Piti testata myös seisahtuuko sinne taakse käskystä, ja hyvin seisahtui :) Laura naurekselikin, että meillä on nyt valmis merkki ;) Hauskaa kun nyt saa taas treenata vallan uusia asioita :) Tosin pitääkin treenata jos ajattelin korkata EVL:n tän hetkisten suunnitelmien mukaan :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)