Tiistaina Surku teki niin aksaa kuin tokoakin. Ehdittiin agitreenien aikaan tehdä tokotreenit ennen omaa vuoroa. Yllättäen tehtiin ruutua ja idaria :) Ruutua otettiin nyt lähetyksenä eri suuntaan kuin viimeksi, eli mun oikeaan. Taas ihan alustalle, ettei tule epävarmuuksia kun ei ole ihan vielä hallussa tuo sivulle lähteminen. Tämä kuitenkin paremmin, koska on jostain syystä Surkulle helpompi. Sotkettiin myös vähän merkkiä mukaan. Ja ei ainakaan ruudussa sekoittanut keskenään (kiitos alustan). Vielä tarvitsee apuja niin merkille lähtöön kuin sitten ruutuunkin lähetyksessä kun otettiin yhditettynä. Ruutu loogisesti veti ensin voimakkaammin ja sitten merkiltä ei enää muistanut lähteä ruutuun, ellen mennyt lähemmäs lähettämään. Mutta hyvin meni apujen kanssa. Sitten se idari. Kaikki seisomiset oikein alusta alkaen! Jihuu, ollaan edistytty :) Ja koska teki seisomiset niin varmasti päätin uskaltaa ottaa kertaalleen istumiseen ja sekin meni oikein :) Tämän jälkeen vielä kerran seisomiseen, eikä ongelmaa :) Nyt oli ne mukaanlähdötkin jo heti varmempia. Vielä vaatii paljon treeniä, että pysyy paikallaan kun itse kierrän kehää. Malttia siis vain ohjaajalle treeneihin :) Lopuksi vielä otettiin kaukoja ihan vaan tekniikkaa muistellen. Huomaa, että ei ole vielä hallussa sekään kun oli unohtunut jo vähän ja piti siis muistutella ihan urakalla :)
Surkun agilityt meni taas kerran hienosti. Tuli pari uutta ohjausta, jotka meni yllättävän hyvin lähes kerrasta Surkulle jakeluun. On se hieno poika, tuntuu osaavan kaiken jo ennen kuin niitä tehdään :)
Tiuhti teki myös aksaa treenien jälkeen. Varsinaisesti tais olla toinen kerta, kun tehdään oikeasti jotain juttuja. Otettiin hyppyjä niin, että rimat olivat maassa. Ensin ihan yhtä hyppyä, sitten otettiin mukaan toinen, kolmas ja neljäs. Hui. Neiti meni toooodella pätevänä, vaikka ei olla ennen tällaista tehtyä. Pystyin tekemään valsseja ja persjättöjä ja pikkutyttö vaan imi "hyppyjä". Sehän oli ihan ilmiömäinen :) Tehtiin lisäksi vielä putkea, joka oli vielä ihan suorana. Hienosti sujahtaa :) Sitten päätin kokeilla keinua. Pari kertaa pidin pannasta kiinni, ettei pääse hyppäämään pois. Muuten tuli vain namin perässä. Ja keinun kolahduskaan ei haitannut yhtään. Hieno tyttö!
Tikki on tehnyt nyt vain kerran hakua. Eilen oltiin Pöytyällä uudessa metsässä. Maasto oli sopivan haastava ja kun oli uusikin. Sinne pitää ehdottomasti päästä uudestaan! Tikille (rata noin 100 m pitkä, ehkä hiukan alle) vasempaan etukulmaan äijiä ja loput kaksi takakulmiin. Kaikista tuli suorat palkat. Tokalle en päässyt palkkaukseen mukaan, kun en tiennyt Tiksun olevan maalimiehellä. Pistot oli vähän sinne päin, mutta nyt ei kaahotellut niin kuin viimeksi. Tosin toin alueelle hallinnassakin. Osaan pistoihin olin kuitenkin ihan tyytyväinenkin ja kaikki maalimiehet nousi. Se riittää meille tähän hätään :)
torstai 27. toukokuuta 2010
maanantai 24. toukokuuta 2010
Tänään treffit Lauran kanssa Haunisissa.
Tikki sai omistani tehdä ensin. Seuraamista, jossa keulii keulii. En jaksanut alkaa tätä hinkuttamaan niin ei otettu pitkää pätkää ;) Maahanmeno näytti nyt musta paremmalta, luoksetulo suoraan leluun. Seisomisen valmistelevassa ennakoi, joten otettiin uusiksi. Toistolla hyvä ja tästäkin luoksetulo suoraan leluun. 2 kg:n nouto Tikiksi hyvä, luovutukseen. Hyppynoudossa kolmannella toistolla hyppäsi myös takaisin päin. Siitä sitten mielettömät kehut ja palkkioksi estenoutoon. Siinä ei ongelmaa. Katsotaan miten tuo hyppynouto etenee. Nyt tarkoituksena olla antamasta noottia vaikka kiertäisi takaisin. Kun kerran jännittää sitä paluuhyppyä niin ei paineen luonti negatiivisella palautteella ainakaan auta. Ja avut eivät pitkälle auta. Katsotaan tämä tapa nyt ja jos ei auta niin opetan tuomaan esteen ohi ihan suoraan. Nyt kun tulee ohi niin ei oikein tuo kapulaa kunnolla luovutukseen kun tietää ettei saisi kiertääkään. Joten ei sekään ole hyvä asia. Mutta onneksi meillä ei ole kiire tällä hetkellä mihinkään niin katsotaan rauhassa mitä tapahtuu :)
Surku teki alkuun vähän seuraamista, aika pompsahtelevaa ja ylitsevuotavan innokasta :D Otettiin uutena juttuna juoksusta pysähtymisiä, joissa ei ongelmaa. Sitten idaria, joss seisominen takkuaa edelleen. Eli sitä sitten otettiin useampi toisto ja parani koko ajan loppua kohden. Hiukan otettiin myös mun liikkumisen siedätystä, joka vaikeinta kun menen taakse. Lisäksi vielä pitää ottaa paljon mukaan lähtöjä asennosta. Kun ei nyt vielä sitä ymmärrä, kun ei ole sellaisia tehty. Sitten otettiin ruutuun lähetyksiä merkiltä namialustalle. Vein Surkun merkille ja virittelin ruutuun. Menin itse lähettämään lähempää. Hieman kaartaa mua kohti, mutta eiköhän se siitä pois jää. Oli sitä paitsi meille vaikeampi puoli kyseessä. Pääasia, ettei jumitellut ja ymmärsi mihin piti mennä. Loppua kohden tuli hiukan ennakointia merkillä seistessä, mutta se on vaan positiivista :) Sitten loppuun luoksetulo seisomisesta takapalkalle. Siitä kun on alkanut vähän valumaan niin pitää vahvistella.
Varsinkin Surkulla oli tosi hyvä treeni tänään! Täytyy ite vaan muistaa malttaa mieli, etten ala ahnehtimaan liikaa uusia asioita treenikertaan näin aluksi. Pitää siis vain treenata useammin ;) Tiuhti oli tällä kertaa vain mukana hengailemassa :) Treenien päätteeksi tehtiin vielä mukava lenkki koko porukalla. Kiitos Laura seurasta :) Ja koko reilu 2-tuntinen säästyttiin sateelta :)
Tikki sai omistani tehdä ensin. Seuraamista, jossa keulii keulii. En jaksanut alkaa tätä hinkuttamaan niin ei otettu pitkää pätkää ;) Maahanmeno näytti nyt musta paremmalta, luoksetulo suoraan leluun. Seisomisen valmistelevassa ennakoi, joten otettiin uusiksi. Toistolla hyvä ja tästäkin luoksetulo suoraan leluun. 2 kg:n nouto Tikiksi hyvä, luovutukseen. Hyppynoudossa kolmannella toistolla hyppäsi myös takaisin päin. Siitä sitten mielettömät kehut ja palkkioksi estenoutoon. Siinä ei ongelmaa. Katsotaan miten tuo hyppynouto etenee. Nyt tarkoituksena olla antamasta noottia vaikka kiertäisi takaisin. Kun kerran jännittää sitä paluuhyppyä niin ei paineen luonti negatiivisella palautteella ainakaan auta. Ja avut eivät pitkälle auta. Katsotaan tämä tapa nyt ja jos ei auta niin opetan tuomaan esteen ohi ihan suoraan. Nyt kun tulee ohi niin ei oikein tuo kapulaa kunnolla luovutukseen kun tietää ettei saisi kiertääkään. Joten ei sekään ole hyvä asia. Mutta onneksi meillä ei ole kiire tällä hetkellä mihinkään niin katsotaan rauhassa mitä tapahtuu :)
Surku teki alkuun vähän seuraamista, aika pompsahtelevaa ja ylitsevuotavan innokasta :D Otettiin uutena juttuna juoksusta pysähtymisiä, joissa ei ongelmaa. Sitten idaria, joss seisominen takkuaa edelleen. Eli sitä sitten otettiin useampi toisto ja parani koko ajan loppua kohden. Hiukan otettiin myös mun liikkumisen siedätystä, joka vaikeinta kun menen taakse. Lisäksi vielä pitää ottaa paljon mukaan lähtöjä asennosta. Kun ei nyt vielä sitä ymmärrä, kun ei ole sellaisia tehty. Sitten otettiin ruutuun lähetyksiä merkiltä namialustalle. Vein Surkun merkille ja virittelin ruutuun. Menin itse lähettämään lähempää. Hieman kaartaa mua kohti, mutta eiköhän se siitä pois jää. Oli sitä paitsi meille vaikeampi puoli kyseessä. Pääasia, ettei jumitellut ja ymmärsi mihin piti mennä. Loppua kohden tuli hiukan ennakointia merkillä seistessä, mutta se on vaan positiivista :) Sitten loppuun luoksetulo seisomisesta takapalkalle. Siitä kun on alkanut vähän valumaan niin pitää vahvistella.
Varsinkin Surkulla oli tosi hyvä treeni tänään! Täytyy ite vaan muistaa malttaa mieli, etten ala ahnehtimaan liikaa uusia asioita treenikertaan näin aluksi. Pitää siis vain treenata useammin ;) Tiuhti oli tällä kertaa vain mukana hengailemassa :) Treenien päätteeksi tehtiin vielä mukava lenkki koko porukalla. Kiitos Laura seurasta :) Ja koko reilu 2-tuntinen säästyttiin sateelta :)
Piiiiitkästä aikaa taas hakua :) Kun ei ole nyt tiedossa mitään kokeita niin en näe hirveästi mieltä ottaa kauhean pitkiä ratojakaan. Varsinkin kun ollut taas taukoa. Tikille siis yksinkertainen treeni: neljä maalimiestä joilta kaikilta suorat palkat. Tänään oli Tiksulla kovin kaahausmieliala ja nenän käyttö ei ollut ihan parasta mahdollista. Ainoastaan vasen etukulma nousi ekalla pistolla, muilla vaadittiin useampi lähetys. Pistot oli pääsääntöisesti suoria, mikä on tietty hyvä asia. Hirveästi en jaksanut niuhottaa mistään näissä treeneissä ja hallintaa en ottanut oikeastaan ollenkaan. Tultiin alueelle liinassa kytkettynä (normisti aina vapaana ja käskyn alla) ja maalimiehiltä sai Tikki tulla vapaasti pois (normaalisti ainakin osa matkasta hallinnassa). Tiedä sitten vaikuttiko myös tuohon kaahailuun ja kauheaan kaasutteluun, ettei ollut alusta alkaen hallinnassa normaaliin tapaan. Vai vaikuttiko vain hakuilun vähyys. Tiedä häntä, mutta tuskin vakavaa ;) Mutta kuten Tanjakin sanoi meidän treenin päätteeksi, että onneksi on koiralla hyvä kunto niin jaksaa juoksennella ;) Tikillä oli kuitenkin hauskaa ja se on pääasia. Ja eipä mullakaan tylsää ollut ja treenikään ei ollut mitenkään erityisen epäonnistunut. Nämä yövuorojen välissä tapahtuvat treenit ei tosin ole ihan parhaita mun kannalta. Aina olen vähän väsynyt ja siten hermot ei ihan parasta luokkaa.
Kesä on ihan kivaa aikaa, mutta pitääkö niitä hyttysiä olla niin paljon. Nytkin metsä ihan piukkana itikoita, yök. Hulluksi tulee kun niiden ininää kuuntelee.
Juoksua edelleen odotellaan. Saisi jo alkaa :) Vaikkakaan laskennallisesti ei ihan vielä ole sen aika. Odotellaan, odotellaan :)
Kesä on ihan kivaa aikaa, mutta pitääkö niitä hyttysiä olla niin paljon. Nytkin metsä ihan piukkana itikoita, yök. Hulluksi tulee kun niiden ininää kuuntelee.
Juoksua edelleen odotellaan. Saisi jo alkaa :) Vaikkakaan laskennallisesti ei ihan vielä ole sen aika. Odotellaan, odotellaan :)
perjantai 21. toukokuuta 2010
EVL :)
Tänään aloitettiinkin heti EVL:n treenaus :) Oltiin Lauran kanssa treenaamassa/lenkillä ja lämpöä piisasi. Onnistuin polttamaan itseni hartioista ihan kivan väriseksi. En ollenkaan tajunnut laittaa aurinkorasvaa, vaikka oltiin ihan ns pahimpaan aikaa ulkona kaiken kaikkiaan 3 tuntia.
Tikki teki omistani ensin. Ihan vaan vähän humputtelumielessä. Seuraamista, luoksetulot ja metallinouto. Vähän edisti seuraamisessa, mutta paransi vähän loppua kohden. Maahanmeno oli hidas ja siitä luoksetulo ensin huono. Kaarsi aika paljon vasemmalle(musta katsottuna) ja ihan lopussa vilkaisi vielä oikealle. Huomautin tästä heti ja otin uusiksi, joka parempi ja tietysti palkka (kuten kaikesta mitä tänään teki ;) ). Seisominen hyvä ja siitä luoksetulo varma. Lauran kanssa pohdittiin, että mistä johtuu tuo maahanmenon huonompi luoksetulo. Seisomisesta se kun on tosi varman oloinen ja paljon voimakkaampi. Laura ehdotti, että onko Tikille se maahanmeno ns jännittävämpi juttu, jonka takia ei pysty tekemään kunnolla sitä luoksetuloa. Hyvin paljon mahdollista. Otettiin vielä maahanmenoja erikseen, jotka ihan ok ei siis kuitenkaan mitään hirveän hyviä. No meillähän on noi maahanmenot ollu aina huonompia. Metallinoudossa ei mitään ihmeellistä.
Tiuhti teki sivulletuloja, askeleen seuraamisia ja muutaman metrin luoksetuloja. Eipä pikkuneidin "treeneissä" mitään huomautettavaa ;)
Surkun kanssa tosiaan heti EVL:n kimppuun. Ensin pohdiskeltiin Lauran kanssa miten mitäkin kannattaa alkaa treenaamaan. Idarissa ajattelin Surkulle olevan hyvä asia, että joka kerta olisi ne törpöt. Ja ainakin nyt alkuun ajattelin luoda sille vahvan kaavan siitä missä järjestyksessä asennot tulee, vaikka idari tuleekin muuttumaan vielä meidän tokouran aikana. Tällä kertaa ei tehty muuta kuin seisomista, koska Surku ei sitä oikein aluksi osannut ja meni aina istumaan. Ratkaisu löytyi käskystä. Olen ennen sanonut seis, mutta nyt kun on ollut istuminen ohjelmassa selkeästi sekottaa ne keskenään. Kun sanoin vai -se-, teki Surku hienot seisomiset joka kerta! Lopuksi vielä yksi mukaanlähtö ja siitä heti palkka. Sitten otettiin tunnari niin, että muut kapulat oli sekalaisessa järjestyksessä ja oma siellä takana peitettynä. Aloitti haistelemaan hyvin, mutta toi väärän kun ei lähtenyt tarpeeksi pitkälle haistelemaan. Toi vielä uudestaan väärän, josta jo huomautin. Tiputti sen ja jatkoi haistelua ja nyt löysi vihdoin sen oman, josta kehut heti ja palkka luovutuksesta. Huomasi hyvin mitä aiheuttaa tässä vaiheessa edes yksi kerta niin, että oma on muiden joukossa. Eli enemmän ja pääsääntöisesti tähän tyyliin kun nyt tehtiin. Merkkiä päätin ottaa pohdiskelujen jälkeen kierrättämällä. Jos sillä tavalla ei sekottaisi niin pahasti ruudun merkkeihin. Aluksi kierrätin käskyllä kierrä, mutta kun en halua sitä käyttää niin kun tuon oli ymmärtänyt kokeilin vain käskyllä merkki. Eikä mitään ongelmaa :) Piti testata myös seisahtuuko sinne taakse käskystä, ja hyvin seisahtui :) Laura naurekselikin, että meillä on nyt valmis merkki ;) Hauskaa kun nyt saa taas treenata vallan uusia asioita :) Tosin pitääkin treenata jos ajattelin korkata EVL:n tän hetkisten suunnitelmien mukaan :D
Tikki teki omistani ensin. Ihan vaan vähän humputtelumielessä. Seuraamista, luoksetulot ja metallinouto. Vähän edisti seuraamisessa, mutta paransi vähän loppua kohden. Maahanmeno oli hidas ja siitä luoksetulo ensin huono. Kaarsi aika paljon vasemmalle(musta katsottuna) ja ihan lopussa vilkaisi vielä oikealle. Huomautin tästä heti ja otin uusiksi, joka parempi ja tietysti palkka (kuten kaikesta mitä tänään teki ;) ). Seisominen hyvä ja siitä luoksetulo varma. Lauran kanssa pohdittiin, että mistä johtuu tuo maahanmenon huonompi luoksetulo. Seisomisesta se kun on tosi varman oloinen ja paljon voimakkaampi. Laura ehdotti, että onko Tikille se maahanmeno ns jännittävämpi juttu, jonka takia ei pysty tekemään kunnolla sitä luoksetuloa. Hyvin paljon mahdollista. Otettiin vielä maahanmenoja erikseen, jotka ihan ok ei siis kuitenkaan mitään hirveän hyviä. No meillähän on noi maahanmenot ollu aina huonompia. Metallinoudossa ei mitään ihmeellistä.
Tiuhti teki sivulletuloja, askeleen seuraamisia ja muutaman metrin luoksetuloja. Eipä pikkuneidin "treeneissä" mitään huomautettavaa ;)
Surkun kanssa tosiaan heti EVL:n kimppuun. Ensin pohdiskeltiin Lauran kanssa miten mitäkin kannattaa alkaa treenaamaan. Idarissa ajattelin Surkulle olevan hyvä asia, että joka kerta olisi ne törpöt. Ja ainakin nyt alkuun ajattelin luoda sille vahvan kaavan siitä missä järjestyksessä asennot tulee, vaikka idari tuleekin muuttumaan vielä meidän tokouran aikana. Tällä kertaa ei tehty muuta kuin seisomista, koska Surku ei sitä oikein aluksi osannut ja meni aina istumaan. Ratkaisu löytyi käskystä. Olen ennen sanonut seis, mutta nyt kun on ollut istuminen ohjelmassa selkeästi sekottaa ne keskenään. Kun sanoin vai -se-, teki Surku hienot seisomiset joka kerta! Lopuksi vielä yksi mukaanlähtö ja siitä heti palkka. Sitten otettiin tunnari niin, että muut kapulat oli sekalaisessa järjestyksessä ja oma siellä takana peitettynä. Aloitti haistelemaan hyvin, mutta toi väärän kun ei lähtenyt tarpeeksi pitkälle haistelemaan. Toi vielä uudestaan väärän, josta jo huomautin. Tiputti sen ja jatkoi haistelua ja nyt löysi vihdoin sen oman, josta kehut heti ja palkka luovutuksesta. Huomasi hyvin mitä aiheuttaa tässä vaiheessa edes yksi kerta niin, että oma on muiden joukossa. Eli enemmän ja pääsääntöisesti tähän tyyliin kun nyt tehtiin. Merkkiä päätin ottaa pohdiskelujen jälkeen kierrättämällä. Jos sillä tavalla ei sekottaisi niin pahasti ruudun merkkeihin. Aluksi kierrätin käskyllä kierrä, mutta kun en halua sitä käyttää niin kun tuon oli ymmärtänyt kokeilin vain käskyllä merkki. Eikä mitään ongelmaa :) Piti testata myös seisahtuuko sinne taakse käskystä, ja hyvin seisahtui :) Laura naurekselikin, että meillä on nyt valmis merkki ;) Hauskaa kun nyt saa taas treenata vallan uusia asioita :) Tosin pitääkin treenata jos ajattelin korkata EVL:n tän hetkisten suunnitelmien mukaan :D
torstai 20. toukokuuta 2010
"Mennään nyt katsomaan mitä osataan..."
No osattiinhan me jotain ;)
Vuorossa oli siis tokon iltakoe Salossa ja Surkun ensimmäinen kokeilu voittajaluokassa. Meillähän on ollut kolme liikettä ihan näihin päiviin tosi, tosi vaiheessa; ruutu, tunnari ja kaukot. Ja lähdettiin katsomaan mitä koetilanteessa osataan, kun kerran varasijalta päästiin mukaan. En siis odottanut mitään ihmeellistä ja kaikkeen olisin ollut tyytyväinen.
Tuomarina meillä oli Ilkka Sten. Kun oli kerran ollut niin mukavan aurinkoinen päivä, näytti auton mittari kisapaikalle tullessani 26,5 astetta. Toooosi kivaa.. Liikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä ja koiria oli neljä, joista Surku viimeinen. Paikallaanolosta saatiin 10, vaikka Surku oli mielestäni aika levoton (piilon raosta näki hyvin koirat). Seuraaminen 10, yhdessä välissä aivasti mutta ei muuten mitään ihmeellistä. Liikkeestä istuminen 10. Luoksetulo 8,5, seisomisen valui vähän. Ruutu 0. Lähti hyvin ruutua kohti, mutta jostain syystä hakeutui ruudun ja kehänauhan väliin. Eikä ollut ainoa koira :) Mutta lisää treeniä vain, kun ei tätä ihan kunnolla osata... Hyppynouto 9, en nyt muista mitä oli. Olisikohan ollut vähän vino perusasento.. Metallinouto 10, oli juoksemassa kapulan ohi ja palautti vähän hitaamminen mitä meni. Tunnari 10!! Siis tää oli ihan wau. Meni haistelemaan ja nenällä koski joihinkin muihin kapuloihin. Oman otti varmasti ja toi vauhdilla. Jes! Tunnaria ei olla kertaakaan tehty liikkurin kanssa, eikä kertaakaan siis kokeenomaisesti. Onkohan ne kertaakaan ollu kaikki kapulat hiekalla muodostelmassa?? Kaukot 6, ekasta seisomisesta varasti maahan ja pari kertaa tarvi kaksoiskäskyn lopussa. Vielä siis hyvin pahasti vaiheessa. Mutta ei liikkunut eteenpäin :) Kokonaisvaikutus 10 :) Pisteitä siis yhteensä 256, 1-tulos ja 2. sija. Aika päheetä etten sanoisi... Mä en todellakaan lähtenyt kokeeseen ykköstulos ajatuksissa. Ja kaukana oltiin täydellisestä. Hauskaa, että voittajaluokan voi unohtaa ennen kuin se on edes hanskassa ollut :D Nyt otetaan EVL:n liikkeet treeniohjelmaan ja seuraavaksi startataan siis kuninkuusluokassa :) VoiVoi jäi taakse ennen kuin ehti edes kunnolla alkaakaan :D Ja meille se ei tainnut olla ihan niin voivoi :)
Surku on kyllä ihan loistava harrastuskaveri :) Tällä hetkellä sellainen olo, että parempaa saa hakea :) Tänäänkään kokeessa ei palkattomuus näkynyt missään, eikä helle vaikuttanut äijään. Se tekee aina niin täysillä kun vain osaa :) Ja se on niin vilpitön kaikessa. Surku on siis aivan ihana (jos ei joku sitä vielä ymmärtänyt :D). Päivä päivältä huomaan, että olen saanut tuon koiran mukana niin paljon enemmän kuin ikinä olen osannut toivoa. Isot kiitokset Nadalle, että uskoit pojan meidän luo :)
Vuorossa oli siis tokon iltakoe Salossa ja Surkun ensimmäinen kokeilu voittajaluokassa. Meillähän on ollut kolme liikettä ihan näihin päiviin tosi, tosi vaiheessa; ruutu, tunnari ja kaukot. Ja lähdettiin katsomaan mitä koetilanteessa osataan, kun kerran varasijalta päästiin mukaan. En siis odottanut mitään ihmeellistä ja kaikkeen olisin ollut tyytyväinen.
Tuomarina meillä oli Ilkka Sten. Kun oli kerran ollut niin mukavan aurinkoinen päivä, näytti auton mittari kisapaikalle tullessani 26,5 astetta. Toooosi kivaa.. Liikkeet tehtiin perinteisessä järjestyksessä ja koiria oli neljä, joista Surku viimeinen. Paikallaanolosta saatiin 10, vaikka Surku oli mielestäni aika levoton (piilon raosta näki hyvin koirat). Seuraaminen 10, yhdessä välissä aivasti mutta ei muuten mitään ihmeellistä. Liikkeestä istuminen 10. Luoksetulo 8,5, seisomisen valui vähän. Ruutu 0. Lähti hyvin ruutua kohti, mutta jostain syystä hakeutui ruudun ja kehänauhan väliin. Eikä ollut ainoa koira :) Mutta lisää treeniä vain, kun ei tätä ihan kunnolla osata... Hyppynouto 9, en nyt muista mitä oli. Olisikohan ollut vähän vino perusasento.. Metallinouto 10, oli juoksemassa kapulan ohi ja palautti vähän hitaamminen mitä meni. Tunnari 10!! Siis tää oli ihan wau. Meni haistelemaan ja nenällä koski joihinkin muihin kapuloihin. Oman otti varmasti ja toi vauhdilla. Jes! Tunnaria ei olla kertaakaan tehty liikkurin kanssa, eikä kertaakaan siis kokeenomaisesti. Onkohan ne kertaakaan ollu kaikki kapulat hiekalla muodostelmassa?? Kaukot 6, ekasta seisomisesta varasti maahan ja pari kertaa tarvi kaksoiskäskyn lopussa. Vielä siis hyvin pahasti vaiheessa. Mutta ei liikkunut eteenpäin :) Kokonaisvaikutus 10 :) Pisteitä siis yhteensä 256, 1-tulos ja 2. sija. Aika päheetä etten sanoisi... Mä en todellakaan lähtenyt kokeeseen ykköstulos ajatuksissa. Ja kaukana oltiin täydellisestä. Hauskaa, että voittajaluokan voi unohtaa ennen kuin se on edes hanskassa ollut :D Nyt otetaan EVL:n liikkeet treeniohjelmaan ja seuraavaksi startataan siis kuninkuusluokassa :) VoiVoi jäi taakse ennen kuin ehti edes kunnolla alkaakaan :D Ja meille se ei tainnut olla ihan niin voivoi :)
Surku on kyllä ihan loistava harrastuskaveri :) Tällä hetkellä sellainen olo, että parempaa saa hakea :) Tänäänkään kokeessa ei palkattomuus näkynyt missään, eikä helle vaikuttanut äijään. Se tekee aina niin täysillä kun vain osaa :) Ja se on niin vilpitön kaikessa. Surku on siis aivan ihana (jos ei joku sitä vielä ymmärtänyt :D). Päivä päivältä huomaan, että olen saanut tuon koiran mukana niin paljon enemmän kuin ikinä olen osannut toivoa. Isot kiitokset Nadalle, että uskoit pojan meidän luo :)
lauantai 15. toukokuuta 2010
Kaikkea se helle saa aikaan ;) Tänään jostain kumman syystä jaksoin helteestä ja yövuoroista huolimatta tehdä Surkunaattorin kanssa kunnon pihatokoilut. Tunnari otettiin aika monta toistoa, treenien alkuun ja loppuun. Aluksi oman etsiminen, joka yllättäen ok ;) Sitten laitoin pienen kasan muita kapuloita ja piilotin oman. Ei haistellut kunnolla ja toi väärän. Otin väärän vain jalan alle ja Surku lähtikin itsenäisesti hakemaan uutta, nyt myös haisteli ja se oikeakin siis löytyi. Tästä heti kehut. Vielä toisto perään ja nyt toi kertaheitolla oman! Eikä hirveästi edes kiinnittänyt huomiota niihin muihin. Ruutua otettiin myös monen monta toistoa. Nyt en mennyt lähettämään lähempää vaan ihan koiran vierestä, hyvin löysi! Itselle vaan vaikea hahmottaa, kun omassa pihassa ruutu on tosi lievään alamäkeen ja en kunnolla osaa siinä katsoa missä menee ruudun rajat. Otettiin erilaisin variaation ja eri suunnista ruutuun lähetyksiä. Joka kerta löysi hienosti ruutuun, vaikkakin joinakin kertoina oli vähän epävarmempi. Hienoa kuitenkin, että löysi oikeaan paikkaan :)Otettiin vähän seuraamista ja liikkeestä istuminen kertaalleen, ei ongelmia. Kaukot on mennyt ihan sikana eteenpäin. Nyt pystyn ottamaan jo ihan kisaetäisyyden päästä ja ei tule eteenpäin (enemmänkin peruuttaa ja niin saa tehdäkin). Ainut mikä itseä vähän häiritsee on maasta istumaan nousu, jonka tekee tällä hetkellä seisomisen kautta. Tosin sen ymmärtää, kun treenit keskittynyt lähinnä seisomisiin. pitää varmaan ottaa läheltä auttaen. Ja itse asiassa tämä on ongelmana vain ekassa asennon vaihdossa. Ja jos otan ekana asentona seisomisen niin ongelmaa ei ole ;) Loppuun vielä tunnaria, vaikka mietin onko turvallista ja järkevää :D No en onnistunut pilaamaan liikettä ja hienosti etsi eikä välittänyt muista kapuloista! Jes!! Ja nyt ei ollut oma edes sen enempää piilotettuna, samalla tavalla nurmella kuin kaikki muutkin. Kyllä tämä taas tästä, ukkeli saanut takaisin sen idean mikä hommassa onkin :)
Agilitykisoja ja -treenejä
Helatorstaina Tikki starttasi kolmen radan verran ATT:llä. Oli lämmin päivä ja ikävästi kisat hallissa, happi meinasi loppua kesken... Kaksi ekaa rataa tuomaroi Wütrich ja kolmannen Mujunen. Meidän tulossaldo oli 5, 0 (4.sija) ja 10. Eka oli hyppyrata ja meillä tuli kolmosrima alas. Kadotin hetkeksi seuraavan hypyn ja tuli liian voimakkaat käskytykset -> rima. Muuten ihan ok rata. Toisella siis saatiin nolla aikaiseksi. Olin itse asiassa yllättynyt miten sujuvasti rata loppujen lopuksi suoritettiin, siinä kun oli useampi vähän vaikeampi kohta. Rataantutustumisen jälkeen ajattelin, että improvisoidaan tarpeen mukaan. Mutta ei tarvinnut kun homma sujui yllättävänkin mutkattomasti. Ainut selkeä huono juttu oli keinu, jostain syystä ihan sikahidas. Vika rata oli tosiaan Mujusen käsialaa ja senhän nyt tiesi etukäteen, että tulee olemaan mielenkiintoinen. Meille alkuun heti turhaa kaarrosta väärän ohjausvalinnan takia kepeille. Ja lopulta kaksi rimaa alas. En muista miksi ja mistä se eka tuli, mutta toka tuli ihan omien kokeilujen takia. Päätin kokeilla loppuun pitkän suoran päätteeksi valssia ja siinä jarrutuksessa siis rima alas. Olisi pitänyt ottaa vain takaaleikkauksella kuten tutustuinkin. No eipä ollut mitään hävittävää :)
Illalla oli vielä Jampan vetämät treenit. Tikin valiokakku matkasi myös treeneihin, harvat pääsivät nauttimaan vähän vähemmän kevyestä suklaakakusta ;) Surku sai paikata Tikkiä, kun kerran Tiksulainen oli juuri juossut kolme rataa. Treenipätkät oli tattua Jamppaa ;) Tikin kanssa olisi ollut ihan pala kakkua, mutta miekkosen kanssa ei ihan. Paljon oli hyviä asioita ja paljon sellaisia kohtia missä Surku toimi tosi hyvin. Mutta myös paljon treenattavaa. Surku ottaa tosi helposti esteitä, jotka osuu nenän eteen jos ei ole ohjausta tarpeeksi ajoissa. Pitää muistaa, että Surkulla toimii vastakkainen käsi haltuunotoissa samalla tavalla kuin Tikilläkin, eli sitä pitää käyttää. Tosin jos se vastakkainen käsi on myöhässä niin on koko homma myöhässä. Surku kun ottaa sitten sen tarjolla olevan esteen hyvin nopeasti. Lisäksi pitää treenata paljon esteiden ohitusta ja opettaa herraa niissä tiettyyn ohjaukseen. Tosi hyödylliset treenit kaiken kaikkiaan. Tuli tehtyä taas erilaisia ohjauksia ja nyt tietää taas, että kisoissakin voi toteuttaa asioita myös eri tavalla.
Tiuhtikin aloitti agilityn treenauksen huimassa 5 kk iässä ;) Tehtiin vähän puomin kontaktia namialustalle ja siivekkeiden kiertoa. Nuo siivekkeiden kierrot onnistui ihan tosi hyvin. Innokkaasti kierteli :) Jampan avustuksella otettiin putkea myös ekaa kertaa. Eipä tarvinnut montaa kertaa pitää kiinni ja ohjata putkeen kun jo sujahteli itsenäisestä sinne :) Taitava tyttö :)
Tikin kanssa odotellaan nyt sitten enää vain juoksua. Surku on taas parina viime päivänä ollut entisiä innostuneempi neitokaisen takapuolesta. Tuntuu, että nenä menee aina vaan syvemmälle Tikin persvilloihin ;) Eli juoksu tuntuu lähenevän hyvää vauhtia :) Ei olisi väliä, vaikka aloittaisi sen heti. Mietin tässä, että pitäisikö agilitysta taukoa aina juoksuun asti (ja tietysti sitten automaattisesti sinne ultraan/pennutukseen asti, tilanteesta riippuen). Ollaan kuitenkin sen verran ahkerasti treenailtu koko kevät ja nyt voisi olla hyvä sauma panostaa Suppeen. Voisi Tikin kanssa ottaa valikoimaan taas tottistelun pitämään tasapainoa yllä ;) Mietitään asiaa ja odotellaan kuumeisesti juoksua :)
Illalla oli vielä Jampan vetämät treenit. Tikin valiokakku matkasi myös treeneihin, harvat pääsivät nauttimaan vähän vähemmän kevyestä suklaakakusta ;) Surku sai paikata Tikkiä, kun kerran Tiksulainen oli juuri juossut kolme rataa. Treenipätkät oli tattua Jamppaa ;) Tikin kanssa olisi ollut ihan pala kakkua, mutta miekkosen kanssa ei ihan. Paljon oli hyviä asioita ja paljon sellaisia kohtia missä Surku toimi tosi hyvin. Mutta myös paljon treenattavaa. Surku ottaa tosi helposti esteitä, jotka osuu nenän eteen jos ei ole ohjausta tarpeeksi ajoissa. Pitää muistaa, että Surkulla toimii vastakkainen käsi haltuunotoissa samalla tavalla kuin Tikilläkin, eli sitä pitää käyttää. Tosin jos se vastakkainen käsi on myöhässä niin on koko homma myöhässä. Surku kun ottaa sitten sen tarjolla olevan esteen hyvin nopeasti. Lisäksi pitää treenata paljon esteiden ohitusta ja opettaa herraa niissä tiettyyn ohjaukseen. Tosi hyödylliset treenit kaiken kaikkiaan. Tuli tehtyä taas erilaisia ohjauksia ja nyt tietää taas, että kisoissakin voi toteuttaa asioita myös eri tavalla.
Tiuhtikin aloitti agilityn treenauksen huimassa 5 kk iässä ;) Tehtiin vähän puomin kontaktia namialustalle ja siivekkeiden kiertoa. Nuo siivekkeiden kierrot onnistui ihan tosi hyvin. Innokkaasti kierteli :) Jampan avustuksella otettiin putkea myös ekaa kertaa. Eipä tarvinnut montaa kertaa pitää kiinni ja ohjata putkeen kun jo sujahteli itsenäisestä sinne :) Taitava tyttö :)
Tikin kanssa odotellaan nyt sitten enää vain juoksua. Surku on taas parina viime päivänä ollut entisiä innostuneempi neitokaisen takapuolesta. Tuntuu, että nenä menee aina vaan syvemmälle Tikin persvilloihin ;) Eli juoksu tuntuu lähenevän hyvää vauhtia :) Ei olisi väliä, vaikka aloittaisi sen heti. Mietin tässä, että pitäisikö agilitysta taukoa aina juoksuun asti (ja tietysti sitten automaattisesti sinne ultraan/pennutukseen asti, tilanteesta riippuen). Ollaan kuitenkin sen verran ahkerasti treenailtu koko kevät ja nyt voisi olla hyvä sauma panostaa Suppeen. Voisi Tikin kanssa ottaa valikoimaan taas tottistelun pitämään tasapainoa yllä ;) Mietitään asiaa ja odotellaan kuumeisesti juoksua :)
keskiviikko 12. toukokuuta 2010
Tokoa
Treenit jälleen Annan kanssa. Ensin pojat paikallaanoloon, joka ok. Surku aloitti ruututreenillä. Tosin aina joka väliin otettiin muita liikkeitä. Aluksi ruutua alustalle niin, että itse olin matkan varrella lähettämässä. Nyt ei hidastellut mun kohdalla! Otin ruutua kahdesta suunnasta ja loppuun pari toistoa tyhjään ruutuun. Edistystäkö? Väleissä otettiin vähän seuraamista, luoksetulo, noutoja. Loppuun tunnarin oman etsimistä ja kaukot. Pientä edistystä kaikissa meidän ongelmaliikkeissä :) Jei!!
Tiuhti teki sivulletuloja, yhden askeleen seuraamisia ja uutena asiana ruutua!! Ruutua otettiin namialustalle. Yhdessä vietiin namit ja pienen matkan päähän lähettämään. Vähän epäilytti miten osaa lähteä alustalle ja muistaako edes sitä enää. Turhia epäilyjä, onhan se fiksu ja tyttö ;) Noin neljä toistoa ja joka kerralla vauhtia aina vähän enemmän. Taitava tyttö!! Loppuun vielä istumisia ja odottelua, josta yrityksenä kutsua luokse. Ihan tätä ei vielä tajunnut, istui kovin hienosti vaan paikallaan ;) Tiuhti(kin) on tosi hauska totinen työntekijä :) Vakavalla ilmeellä tekee hommia :)
Tikki sai tehdä kotipihassa pk-hyppyä. Onnistumisprosentti ehkä noin 50. Katsotaan mihin suuntaan menee, eli onko mun ajattelu mennyt ihan päin honkia. Hieman myös korotin estettä treenin edetessä.
Tiuhti teki sivulletuloja, yhden askeleen seuraamisia ja uutena asiana ruutua!! Ruutua otettiin namialustalle. Yhdessä vietiin namit ja pienen matkan päähän lähettämään. Vähän epäilytti miten osaa lähteä alustalle ja muistaako edes sitä enää. Turhia epäilyjä, onhan se fiksu ja tyttö ;) Noin neljä toistoa ja joka kerralla vauhtia aina vähän enemmän. Taitava tyttö!! Loppuun vielä istumisia ja odottelua, josta yrityksenä kutsua luokse. Ihan tätä ei vielä tajunnut, istui kovin hienosti vaan paikallaan ;) Tiuhti(kin) on tosi hauska totinen työntekijä :) Vakavalla ilmeellä tekee hommia :)
Tikki sai tehdä kotipihassa pk-hyppyä. Onnistumisprosentti ehkä noin 50. Katsotaan mihin suuntaan menee, eli onko mun ajattelu mennyt ihan päin honkia. Hieman myös korotin estettä treenin edetessä.
sunnuntai 9. toukokuuta 2010
Lisää aksaa..
Tänään kisattiin sitten vuorostaan Jyväskylässä. Ja tällä kertaa pääsivät molemmat koirat spurttailemaan :) Surkun vuoro oli ensin. Tuomarina Salme Mujunen (ja radat sen mukaisia)... Itse asiassa tämä tais olla mulle eka kerta Mujusen radalla... Radat oli siis toooodella suoraviivaisia, varustettuna muutamalla vaivaisella käännöksellä. Ekalla radalla edettiin ihan loppuvaiheisiin puhtaasti, mutta sitten Surku pläjäytti muurin palikat alas. Ja tuon jälkeen meni (kaahasi Ferrarin lailla) kahteen kertaa renkaan ohi. Mutta ihan hyvä suoritus kuitenkin :) Toinen rata ei ollut paljoa vaikeampi, tosin se oli varustettuna hieman useammalla käännöksellä... Tämä rata kaahattiin sitten puhtaasti maaliin asti :))) Mä olin pahasti jäljessä (saatte videon katsottavaksi kunhan tässä kotiin päästään) koko ajan. Onneksi oli putket ja kontaktit joilla sain vähän koiraa kiinni ;) Jäin kyllä kuin eno veneestä. Pitäis varmaan päästä irti siitä ajatuksesta eroon, että tuo koira olisi hidas ;) Tuolla suorituksella ihanneaika alitettiin reilusti (yllätyskö?) ja voitettiin luokka :) Vielä olisi yhtä vajaa kolmosluokkalainen :D
Tikki kisasi siis myös. Tuomarina kolmosluokilla oli Sisko Pulkkinen. Ihan mukavan haastavat radat. Ekalla radalla tuli pari rimaa, mutta muuten tosi mukavaa ja sujuvaa menoa. Tai kuten Kirsi sanoi radan jälkeen: vaivattoman näköistä :) Toka rata olikin ihan sähläystä. Taisi väsymys painaa kummallakin jo jaloissa ja päässä. Ja itse lähdin radalle tosi rentona fiilistelemään ilman minkäänlaisia paineita :)
Nyt on väsyneitä koiria kolmin kappalein. Ja veikkaan, että nukkuvat matkan rasituksia vielä huomennakin pois kun kotiin päästään...
Tikki kisasi siis myös. Tuomarina kolmosluokilla oli Sisko Pulkkinen. Ihan mukavan haastavat radat. Ekalla radalla tuli pari rimaa, mutta muuten tosi mukavaa ja sujuvaa menoa. Tai kuten Kirsi sanoi radan jälkeen: vaivattoman näköistä :) Toka rata olikin ihan sähläystä. Taisi väsymys painaa kummallakin jo jaloissa ja päässä. Ja itse lähdin radalle tosi rentona fiilistelemään ilman minkäänlaisia paineita :)
Nyt on väsyneitä koiria kolmin kappalein. Ja veikkaan, että nukkuvat matkan rasituksia vielä huomennakin pois kun kotiin päästään...
lauantai 8. toukokuuta 2010
VALIOVALIOVALIOVALIOVALIOVALIO :)
Eli Tikki on tästä eteenpäin FI TVA & AVA HK3 BH Tending Nonesuch :))))
Kisattiin Järvenpäässä kolmen startin verran. Tikillä on ollut mahdollisuus saada viimeinen serti 3.5. lähtien, eli nämä olivat ekat mahdolliset kisat valioitumisen suhteen. Herätyskello soi ihan liian aikaisin aamulla kun kisat alkoivat jo klo 8 aamulla.. Tuomarina toimi Kari Jalonen. Jalonen olikin tehnyt heti alkuun ihan kivan haastavan radan. Oli kyllä vähän sellainen olo ennen suoritusta, että mitäköhän tästä tulee... Maaliin päästiin puhtaasti ja sillä hetkellä mentiin kärkeen! Jäljellä oli vielä 30-40 koirakkoa. Ja vuorossa siis jännitys sertin kohtalosta. Rata itsessään ei ollut mikään sujuvin mahdollinen. Radan alkupuolella tuli suht vaikeaan takaakiertoon pieni pelastus. Meinasi mennä ko hypyn väärin päin, mutta oli hyvin kuulolla ja sain pelastettua. Muuten ei radassa tainnut olla mitään suurempaa töksähdystä, ihan ok loppu. Loppujen lopuksi meidän suoritus ja aika riittivät voittoon!!!! Ja niin saatiin se viimeinen serti heti ekasta mahdollisesta startista :) Oli kyllä hassu ja onnellinen olo :) Loput kaksi rataa menivätkin vähän sinne päin. Ei enää löytynyt rutistusta kunnolla niihin ja pidettiin vain Tiksun kanssa hauskaa :) Tavoite kun tuli saavutettua heti :) Kisaajia luokassa oli noin 60.
TSAUlla oli muutenkin hieno päivä. Kaikkien kolmen kisan voitot tulivat meidän seuraan :) Päivä oli muutenkin tosi hauska seurakavereiden hyvässä seurassa. Eikä edes satanut :)
Nyt on juoksulla lupa alkaa ;)
Kisattiin Järvenpäässä kolmen startin verran. Tikillä on ollut mahdollisuus saada viimeinen serti 3.5. lähtien, eli nämä olivat ekat mahdolliset kisat valioitumisen suhteen. Herätyskello soi ihan liian aikaisin aamulla kun kisat alkoivat jo klo 8 aamulla.. Tuomarina toimi Kari Jalonen. Jalonen olikin tehnyt heti alkuun ihan kivan haastavan radan. Oli kyllä vähän sellainen olo ennen suoritusta, että mitäköhän tästä tulee... Maaliin päästiin puhtaasti ja sillä hetkellä mentiin kärkeen! Jäljellä oli vielä 30-40 koirakkoa. Ja vuorossa siis jännitys sertin kohtalosta. Rata itsessään ei ollut mikään sujuvin mahdollinen. Radan alkupuolella tuli suht vaikeaan takaakiertoon pieni pelastus. Meinasi mennä ko hypyn väärin päin, mutta oli hyvin kuulolla ja sain pelastettua. Muuten ei radassa tainnut olla mitään suurempaa töksähdystä, ihan ok loppu. Loppujen lopuksi meidän suoritus ja aika riittivät voittoon!!!! Ja niin saatiin se viimeinen serti heti ekasta mahdollisesta startista :) Oli kyllä hassu ja onnellinen olo :) Loput kaksi rataa menivätkin vähän sinne päin. Ei enää löytynyt rutistusta kunnolla niihin ja pidettiin vain Tiksun kanssa hauskaa :) Tavoite kun tuli saavutettua heti :) Kisaajia luokassa oli noin 60.
TSAUlla oli muutenkin hieno päivä. Kaikkien kolmen kisan voitot tulivat meidän seuraan :) Päivä oli muutenkin tosi hauska seurakavereiden hyvässä seurassa. Eikä edes satanut :)
Nyt on juoksulla lupa alkaa ;)
keskiviikko 5. toukokuuta 2010
Tokoa :)
Tänään piti alunperin olla hakutreenit, mutta piti jättää ne väliin kun Tikki piti käyttää toisen kerran Tanjalla hieronnassa. Viime viikolla käytiin ekan kerran tähän settiin ja silloin sillä oli SI-nivel sen verran kireänä, että toinen kerta oli tarpeen. Ja kun omat aikataulut on mitä on sekä siihen lisättynä se ettei niitä vapaita aikoja ihan joka päivälle ollut. Niin pakko oli ottaa mitä sai ;) Mutta onneks asiat on tärkeysjärjestyksessä ja tärkeimpänä on saada koira kuntoon. Nyt oli se SI-nivel kunnossa. Jumitukset oli lähtenyt liikkeelle ja olivat siirtyneet etuosaan. Tikillä oli nyt varmaan ekaa kertaa elämässään kuonaa säkän seudulla. Voi olla, että oma tekemisensä on ruokavalion pienellä muutoksella ja sillä, että Tiksu on ollut lihotuskuurilla ja saanutkin vähän rasvaa kroppaansa. Seuraillaan tilannetta ja pidetään tyttö kunnossa :) Tanja saikin jumitukset hyvin pois.
Haun sijaan käytiin shelttivoimin treenaamassa tokoa. Annan kanssa oli treffit koulun kentällä. Voitto teki ensin. Surku aloitti tunnarilla, jota ollaan kotipihassa jo otettu vauvatyyliin. Eli piilotellaan vaan omaa nyt jonkin aikaa, kun se nenätyöskentely jäi jonnekin. Ja koko tunnari siis hajosi atomeihinsa. Eli alkuun oman kapulan etsimistä lehtien alta, tämä ok. Otan nyt systemaattisesti mukaan kaikki käännökset ja kunnolliset luovutukset. Ja tarkoituksella piilotan kapulan todella hyvin, että joutuu ihan oikeasti haistelemaan. Tunnaria otin vielä ihan lopuksi kaksi toistoa. Haistelee ja etsii todella kovin, mutta vähän turhan hätäisen oloisesti. Eli ei malta paikantaa kunnolla vaan pyörii ja hyörii. Täytyy tehdä tätä oman piilotusta niin kauan, että hommaan tulee joku tolkku ja varmuus. Ruutua tehtiin nyt niin, että ruudussa namialusta jonne vietiin yhdessä namit. Noin kisamatkan päähän menin virittelemään Surkun ja menin itse lähemmäs ruutua lähettämään. Surkullehan on tosi vaikea mennä mun ohi ruutuun ja oli nytkin. Tämän takia siellä oli siis se namialusta, jolloin saa palkan heti oikeasta työstä. Näitä otettiin muutama, jonka jälkeen lähetin samaan tapaan tyhjälle alustalle. Viimeinen suoritus olikin jo tosi varman oloinen, ehkä se jotain oppi :) Toivottavasti tällä saadaan apua ruudun hahmottamiseen.. Ekalla toistolla huomasi, ettei se ruudun tarkoitus ja hahmotus ole ihan kunnossa. Lähti siis hyvin, mutta alkoi pyörimään oikeaa paikkaa etsien suurin piirtein mun kohdalla. Onneksi tajusi edetä pidemmälle ruutuun. Ja muutenkin himmasi aina vähän mun kohdalla, mutta sitten aina kiihdytti ruutuun. Surkulle oli vaikeampi se, että olin ruudun vasemmalla puolella joten tällä kertaa otin lähes kaikki toistot ollen ruudusta oikealla. Näitä siis lisää :) Liikkeestä istumisessa on ollut jonkin verran ongelmia; on siis joskus tehnyt hyvin ja joskus jäänyt seisomaan. Otin käyttöön saman tavan mikä on liikkeestä maahanmenossakin ollut. Eli pidän oman katseen alaspäin seuraamisessa (seisomisessa taas katse eteenpäin) ja ainakin tämän jälkeen on hyvin erottanut liikkeen oikein. Olen siis pyrkinyt pitämään katseen eteenpäin, etten tuijottaisi koiraa mutta sehän on ollut tuolle merkki seisomisesta. Joten onko ihmekään, että välillä mennyt miten sattuu. Kaukoja otettiin jälleen karsinassa. Ei mitään ihmeellistä tässä, vaatii paljon toistoja. Sekottaa helposti (tai ei kuuntele) asentojen käskyt vielä, vaikka käskyt olen yrittänyt erotella mahdollisimman hyvin. Mutta toistoja, toistoja :) Ennen paikallaanmakuuta vielä metallinouto, jossa ei ongelmaa :) Paikallaanmakuu oli tänään tosi hyvä! Makasi samassa asennossa ja suorassa noin 3 min. Ei ollakaan tätä treenattu pitkään aikaan niin hyvä näin :)
Tiuhti teki muutaman luoksetulon ja sivulletulon. Sekä vähän seuraamista imutustyyliin. Veikkaan kyllä, että alan sillekin opettamaan seuraamista ihan askel kerrallaan... Tosin sitä ennen pitää saada perusasento siihen jamaan, että neitokainen pysyy siinä vaikka namia ei olekaan naamaan tunkemassa ;). Tiuhtilla oli eilen leikkitreffit ikä- ja rotutoveri Mayan kanssa :) Tytöillä on kaksi päivää ikäeroa joten leikit sujuu hyvin :)
Haun sijaan käytiin shelttivoimin treenaamassa tokoa. Annan kanssa oli treffit koulun kentällä. Voitto teki ensin. Surku aloitti tunnarilla, jota ollaan kotipihassa jo otettu vauvatyyliin. Eli piilotellaan vaan omaa nyt jonkin aikaa, kun se nenätyöskentely jäi jonnekin. Ja koko tunnari siis hajosi atomeihinsa. Eli alkuun oman kapulan etsimistä lehtien alta, tämä ok. Otan nyt systemaattisesti mukaan kaikki käännökset ja kunnolliset luovutukset. Ja tarkoituksella piilotan kapulan todella hyvin, että joutuu ihan oikeasti haistelemaan. Tunnaria otin vielä ihan lopuksi kaksi toistoa. Haistelee ja etsii todella kovin, mutta vähän turhan hätäisen oloisesti. Eli ei malta paikantaa kunnolla vaan pyörii ja hyörii. Täytyy tehdä tätä oman piilotusta niin kauan, että hommaan tulee joku tolkku ja varmuus. Ruutua tehtiin nyt niin, että ruudussa namialusta jonne vietiin yhdessä namit. Noin kisamatkan päähän menin virittelemään Surkun ja menin itse lähemmäs ruutua lähettämään. Surkullehan on tosi vaikea mennä mun ohi ruutuun ja oli nytkin. Tämän takia siellä oli siis se namialusta, jolloin saa palkan heti oikeasta työstä. Näitä otettiin muutama, jonka jälkeen lähetin samaan tapaan tyhjälle alustalle. Viimeinen suoritus olikin jo tosi varman oloinen, ehkä se jotain oppi :) Toivottavasti tällä saadaan apua ruudun hahmottamiseen.. Ekalla toistolla huomasi, ettei se ruudun tarkoitus ja hahmotus ole ihan kunnossa. Lähti siis hyvin, mutta alkoi pyörimään oikeaa paikkaa etsien suurin piirtein mun kohdalla. Onneksi tajusi edetä pidemmälle ruutuun. Ja muutenkin himmasi aina vähän mun kohdalla, mutta sitten aina kiihdytti ruutuun. Surkulle oli vaikeampi se, että olin ruudun vasemmalla puolella joten tällä kertaa otin lähes kaikki toistot ollen ruudusta oikealla. Näitä siis lisää :) Liikkeestä istumisessa on ollut jonkin verran ongelmia; on siis joskus tehnyt hyvin ja joskus jäänyt seisomaan. Otin käyttöön saman tavan mikä on liikkeestä maahanmenossakin ollut. Eli pidän oman katseen alaspäin seuraamisessa (seisomisessa taas katse eteenpäin) ja ainakin tämän jälkeen on hyvin erottanut liikkeen oikein. Olen siis pyrkinyt pitämään katseen eteenpäin, etten tuijottaisi koiraa mutta sehän on ollut tuolle merkki seisomisesta. Joten onko ihmekään, että välillä mennyt miten sattuu. Kaukoja otettiin jälleen karsinassa. Ei mitään ihmeellistä tässä, vaatii paljon toistoja. Sekottaa helposti (tai ei kuuntele) asentojen käskyt vielä, vaikka käskyt olen yrittänyt erotella mahdollisimman hyvin. Mutta toistoja, toistoja :) Ennen paikallaanmakuuta vielä metallinouto, jossa ei ongelmaa :) Paikallaanmakuu oli tänään tosi hyvä! Makasi samassa asennossa ja suorassa noin 3 min. Ei ollakaan tätä treenattu pitkään aikaan niin hyvä näin :)
Tiuhti teki muutaman luoksetulon ja sivulletulon. Sekä vähän seuraamista imutustyyliin. Veikkaan kyllä, että alan sillekin opettamaan seuraamista ihan askel kerrallaan... Tosin sitä ennen pitää saada perusasento siihen jamaan, että neitokainen pysyy siinä vaikka namia ei olekaan naamaan tunkemassa ;). Tiuhtilla oli eilen leikkitreffit ikä- ja rotutoveri Mayan kanssa :) Tytöillä on kaksi päivää ikäeroa joten leikit sujuu hyvin :)
lauantai 1. toukokuuta 2010
Surku liitää
Yövuoron jälkeen en ehtinytkään nukkua kuin muutaman tunnin, kun agilitykisat jo kutsuivat. Energiajuomaa naamariin ja menoksi ;) Surku starttasi tänään kahden agilityradan verran. Molemmat radat tosi hyviä. Ekalta radalta tosi v-mäinen kielto putkelta. Surku oli jo putkessa, mutta mun leikkauksen takia se tunki pärstänsä sieltä vielä varmuudeksi ulos. Ekalla radalla mulla oli aika paljon ongelmia oman pääni kanssa. Kontaktit pelotti jo etukäteen, kun ne on treeneissäkin niin hilkulla että pysähtyykö vai ei. Ekalla radalla keinun meinasi mun silmiin vetää läpi laukalla, joten oli pakko ksäkyttää. Puominkin tuli alas ihan hirveää vauhtia ja oma pää ei kestänyt niin piti siinäkin käskyttää. Tästä johtuen puomin päähän suunnittelemani valssi jäi tekemättä ja putkella piti tehdä se surullisen kuuluisa takaaleikkaus. Aan juoksukontakti oli kuulemma siinä ja siinä, eli sitä pitää nyt pohtia uudemman kerran... No tuolla vitosella oltiin toisia, vaikka ei se yhtään lohduta. Molemmilla radoilla oli meille vaikea keppikulma ja toisella vielä vaikeampana versiona. Toiselle radalle menin ihan sillä ajatuksella, että pää on pidettävä kasassa eikä saa panikoida/jäätyä. Siihen onneksi päästiin :) Tosin miekkonen oli jo vähän rauhallisempi. Kontaktit eivät olleet niin hasardeja ja aalla rytmitin/käskytin alasmenolla. Ja todellakin mun pää pysyi kasassa. Tuloksena aika hieno nolla sen verran nopealla ajalla, että saatiin voitto kotiin :) Vitsit, että oli hieno fiilis!! Niin monta rataa olen Surkun kanssa onnistunut sössimään niin tämä tuli todella hyvään väliin. Nyt jaksaa taas uskoa itseensä :) Koiraan en ole uskoa missään vaiheessa menettänytkään :) Mutta ohjaaja on mitä on...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)