Sisätottista

Surku oli eilen sen oloinen, että oli pakko tehdä jotain. Otin itse koko päivän levon kannalta tän selän kanssa niin ihmekös tuo jos 10 kk:n ikäinen härpäke ei siitä tykkää ;) Ennen iltaruokaa siis pienet tokottelut. Tikki aiheutti kivasti häiriötä valittamalla vieressä sitä miksi se ei saanut tehdä ;)

Aloitettiin perinteisesti sivulletuloilla ja pienillä seuraamispätkillä. Tauosta huolimatta tuntui taas kehittyneen välissä, kiva! Sitten otettiin eri asentoja, eli sekaisin istumista ja maahanmenoa. Ensin ei kuunnellut ollenkaan vaan teki jonkun asennon. Autoin pientä miestä menemällä kyykkyyn lattialle niin jopa alkoi sujumaan. Selkeästi vielä liian vaikeaa jos seison. Tosin nyt oli kyllä mullekin sata kertaa helpompaa olla siellä lattialla eikä kumarrella koko ajan alaspäin. Harjoiteltiin myös kaukojen alkeita, eli istumasta maahanmenoja jotka menee kuin vettä vaan. Ja tietenkin treenattiin maasta istumaan nousuja, jotka vaatii vielä selkeän käsiavun. Tässä tosin voisi auttaa jos seisoisin.. Sitten otettiin vielä mukaan seisomisen harjoittelu. Olin yllättynyt miten hienosti Surku muisti tämän. Sanoin siis Surkun seistessä käskyn ja hieman nytkähti, mutta jäi seisomaan. Jei, sillä on siis aivot :) Toki tuli muutama väärä asento, mutta suurin osa meni oikein. Tästä täytyy siis alkaa vähän vaikeuttamaan ja ottamaan omaa liikettä mukaan. Lisäksi otin istumasta seisomaan nousuja, jos se vaikka hiukan auttaisi jalkojen hahmottamisessa. Tässä pitää olla namikäsi nokan edessä vielä, ettei ota askelta eteenpäin. Loppuun vähän leikkimistä uudella "pro-patukalla", joka on tietty ihan Surkun kokoa :)

Vielä ruuan antamisen yhteydessä lyhyt paikallaanmakuu onnistuneesti :) Surku on niin hauskan totisen näköinen maatessaan :)