Torstaina Surku pääsi paikkaamaan Tikkiä Jampan treeneihin. Treeniradassa oli muutama meille vaikea kohta. Hyvä, että näitäkin tulee esille treeneissä. Ongelmana oli yhteen kohtaan pakkovalssi, koska Surku ei kovinkaan hyvin tule käteen. Lähtee kyllä aina tosi hyvin poispäin takaakiertoihin ym, mutta mua kohti tuleminen onkin homma erikseen. Eli pitää harjoitella ja opettaa koiralle. Toinen ongelmallinen kohta oli okseri, etenkin kun okserilta käännyttiin. Mutta ongelma on se, että Surku ei oikein tiedä mistä kohtaa okserille kuuluu ponnistaa. Eli treenin alle sekin. Rengas tuotti ensin ongelmia. Mutta vaihdettuani toiselle puolelle ohjaamaan ei ollut ongelmaa. Kestää vedätyksen renkaalle kunhan on suora ja selkeä lähestyminen. Toiselta puolelta aluksi onnistuin aina vähän blokkaamaan suoran reitin. Eli renkaalla harjoituksia eri suunnista lähestymisiä.
Perjantaina piti vielä käydä ottamassa okseritreeniä. Eli Jampan vinkistä kolmen okserin suoraa. Parani kyllä loppua kohden, mutta tarvitsee vielä ottaa useamman kerran. Ja muistaa ainakin jokaiseen omaan treeniin laittaa okseri.
Kontaktit ahdistaa mua varmaan eniten ja alkoikin ihan vituttaa. Tähän tarttisin varmaan jonkun näkökulmaa, että mitä pitäis tehdä. *huokaus* Me ei oikein osata niitä kontakteja. Surkulle se hahmotus oikeasta paikasta on hankala ja tulee niin sikahelposti epävarmaksi jos ei tiedä tekevänsä oikein. Aalla niin haluaisin juoksukontaktin, koska muuten tulee hitaasti. Mutta se juoksemalla ponnistaa vähän turhan ylhäältä pois. Pitäisi kyllä saada joku selkeä juttu tähän, koska ei ole koirallekaan reilua tämä epäselvyys. Nyt olen viime treenit tehnyt niin, että kutsun kontaktilta pois hyvissä ajoin. Mutta aalla satunnaisesti ponnistaa liian aikaisin ja kun joutuu korjaamaan niin tulee epävarmemmin. Tää on niin vaikeeta!!! Jos jollakulla on jotain vinkkiä niin antaa tulla.
Tiuhtikin sai tehdä omia juttujaan molempina päivinä. Ollaan nyt keskitytty aika paljon pujotteluun vinokepeillä ja puomiin. Vinoilla ollaan saatu aika paljon edistymistä lyhyessä ajassa. Jo nyt muutaman treenin jälkeen kepit on aika pystyssä ja Tiuhti joutuu ihan oikeasti pujottelemaan ja keskittymään. Pikkuneiti pujottelee tosi pätevästi kohti palkkaa, eikä pahemmin välitä mun läsnäolosta. Hirveän paljon en välitä, vaikka jättääkin satunnaisesti jonkun välin pujottelematta. Palauttaa itsensä kuitenkin takaisin kun saa rytmistä kiinni. Enkä halua, että tulee epävarmaksi nyt kun kerran tuntee olevansa tosi pätevä :) Puomilla on alastulolla namialusta, jonne kiitää myös tosi pätevän oloisena :) Keinua ollaan otettu myös pari kertaa. Nyt olen laittanut keinun alle muurin tolpan, jolloin keinu ei pääse laskemaan. Muutama toisto myös, että keinu laskee vähän ja kolahtaa muurin tolppaan. Jos näin saisi tehtyä nopean keinun :)
Niin ja meinasin unohtaa, että Surku teki myös tokoa perjantaina. Ensin en meinannut tehdä omieni kanssa mitään, mutta katseltuani Lauran ja Bestiksen pätevää menoa päätin ottaa sittenkin Surkun kanssa. Ensin tunnari vain oman piilotuksena. Mutta nyt niin, että Laura toimi liikkurina ja vei kapulan. Hieman lähti kauas etsimään, mutta palasi itsenäisesti ja nenä toimi hyvin :) Sitten ahdistusliikkeet eli ruutu ja ohjattu. Ruudussa ensin purkissa muutama nakki ja merkin takana nami alustalla. Ei ongelmia. Sitten toistona tyhjään ruutuun tarkoituksena palkata kuitenkin purkin kautta, eli purkki taskussa ja sinne nakkeja ruudussa. Tässäkään ei ongelmia!! JES!! Lopuksi vielä lähetys uudestaan purkille, eikä ongelmia :) Suuremman ahdistuksen liike eli ohjattu seuraavaksi. Tässä näkyi viime kertaisen epäonnistumisten aiheuttama epävarmuus. Surku ei taaskaan oikein uskaltanut irroittautua merkiltä. Saatiin kuitenkin loppua kohden ihan hyviä onnistumisia, mutta epävarma se on. Saatiin Lauralta ihan hyvä vinkki. Eli tekee ohjatun valmiiksi yhdellä kapulalla ja sitten tulee koiran kanssa tekemään liikkeen. Surkulla kun on ongelmana viiveet, eli jos kestää liian kauan liikkurin vietyä kapulat niin ei enää muista merkin jälkeen missä ne kapulat olikaan. Ja tuolla tavalla pitäisi saada koira lähtemään merkiltä, vaikka ei olekaan nähnyt kapuloiden vientiä. Ja tietenkin treenaa myös kaikkien kapuloiden kanssa liikkurin kanssa. Tämä täytyy muistaa. Kummassakin ahdistusliikkeessä merkille menot oli tosi hyviä! Ehkä me täältä tokosuosta vielä noustaan :)
Kiitos Laura mieltä piristävistä treeneistä ja illasta :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti