torstai 7. lokakuuta 2010

Pentuja, sairaslomaa ja agilitya

Pääasiallisesti mun kaikki energia menee pentuihin. Eihän ne tällä hetkellä hirveästi multa työtä vaadi, kun Tikki hoitaa oman tonttinsa. Mutta eipä hirveästi tee mieli lähteä kovin pitkäksi aikaa pois kotoa. Agilitytreeneihin pyrin pääsemään, jotta pysyy edes joku tuntuma Surkun kanssa. Tiuhti on nyt ollut tauolla vähän kaikesta. Energiaa kun ei juuri nyt oikein riitä pentujen ohella kaikkeen. Sekä parit viime kerrathan neiti oli vähän heikko keskittymään. Vielä ei ole juoksua näkynyt, eikä Surkukaan pahemmin ole haistellut. Täytyy testata neitiä sitten kun seuraavaksi tulee hallille mentyä omalla ajalla...

Tällä viikolla piti palata lomalta töihin ja olinkin yhden kokonaisen päivän. Työpäivän jälkeen huilasin hetken sohvalla ja sieltä noustessa ei selkä enää suoristunutkaan... Tiistaina siis lääkäriin ja loma jatkuu sairasloman merkeissä. Olisin kyllä niin mielelläni jatkanut töiden tekoa. On niin syvältä nämä selkäjutut. Syytän kyllä Tikin pentuja tästä ;) On tullut kykittyä pentulaatikolla mitä ihmeellisimmissä asennoissa. Lisäksi kahden viikon loma tuli otettua aika rennosti kaikin puolin niin töihin paluu oli ehkä turhan suuri muutos kropalle.

En tiedä miten fiksu veto oli tänään käydä treeneissä, mutta menin kuitenkin. Eipä se treenatessa tunnu missään, toivottavasti ei tunnu jälkikäteenkään. Surku oli tälläkin kertaa aika pätevä! Meillä on edelleen paljon yksittäisiä asioita harjoiteltavana. Niiden kimppuun pitää ryhtyä heti kun aikaa liikenee ns ylimääräiselle treenille. Melkeinpä asia nro 1 on lähtötreenit. Surku tuntuu alussa lukevan vähän heikommin mua ja hakeutuvan enempi esteille. Eli lähtötreeniä niin, että tulee oikeasti käteen. Samaa ongelmaahan oli viime viikollakin... Tänään saatiin alun tiukka käännös toimimaan jaakotuksella. Olin itse asiassa yllättynyt miten hyvin Surku sen suoritti. Sille kun on ollut pitkään vaikeuksia lukea tuollaisia ohjauksia, kun niissä joudun kääntämään rintamasuunnan sitä vastaan. Ja alussahan tehtiin pitkään töitä, että ei tee rintamasuunnan vastaisesti kun pikkupoikana niin helposti oikoi selän takaa jne. Näitä jaakotuksia ym ei ole kyllä hirveästi tarvinnut Surkun päähän tahkoa kun on oppinut taas hirveän helposti. Kontakteista puomi on tällä hetkellä se huonoin, ei tuo etutassuja maahan. Ärsyttävää. No ei auta muuta kuin treenata ja treenata :)

Lauantaina olisi kaksi agilitystarttia ATT:lla. Saa nähdä miten meidän käy :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti