Nyt alkaa olla jo elävien kirjoissa... Olen sairastellut joulusta alkaen ja vuoden vaihdekin meni flunssaa potiessa. No nyt on lääkitys kohdallaan joten eiköhän se vuosi pyörähdä käyntiin meilläkin pikkuhiljaa :) Koirat ovat ainakin saaneet levätä rauhassa, tosin harmittaa niiden lenkkeilyjen vuoksi.
Teema on sentään päässyt pariin otteeseen aksaamaan, kun mun osa siinä on sen verran helppo :)
Vuosi 2011 oli vähän kaksijakoinen. Surkun vuosi oli mahtava, mutta Tikin vuosi ei niinkään.
Surkun kanssa tavoitteena oli FI AVA ja FI AVA-H tittelit sekä osallistua SM:iin sekä karsintoihin. Tokossa ajatuksena oli muutama kisa syksymmällä... Agilityssa FI AVA saavutettiin syyskuussa, mutta ei saatu yhtään hyppysertiä eli se jäi odottamaan tulevaisuutta :) Arvokisoihin päästiin, mutta SM:ssä ei päästy finaaliradalle. Karsinnoissa juostiin kaikki radat, johon olen tyytyväinen! Itse asiassa olen tähän päivään mennessä juossut kaikki radat karsinnoissa jos olen ylipäätänsä osallistunut! Aika hienoa :) Entäs tuo toko sitten... Se muutama koe muuttui vähän suuremmaksi ;) Toukokuussa oli pm-kisat, jotka menivät kohtuullisen hyvin (kaikista liikkeistä pisteitä, 2-tulos). Heinäkuussa tuli yllättäen Surkulle eteen koe Ruotsinmaalla. Mitään sen kummempia tavoitteita ei ollut, kunhan nyt ei nolattaisi itseämme ;) Yllätyksenä ykköstulos! Joka siis jäi odottamaan Suomen ykkösiä. Heinäkuussa reissattiin myöhemmin Ulvilaan, josta jälleen ykkönen. Huimaa! Syksyllä oli vuorossa oman seuran kokeita kolme kappaletta. Niistä ensimmäisestä jälleen ykköstulos! Tuossa vaiheessa jo ajattelin, että pakko sen viimeisenkin on tulla saman vuoden puolella. Ja niin tulikin :) Marraskuun alussa Surku sai kolmannen ykköstuloksensan Suomesta, joten tittelirivi kasvoi kertaheitolla FI & SE TVA :) Tuota en olisi kyllä vuosi sitten osannut ajatellakaan! Aika mieletön koira :) Koira jonka kanssa on ihan pakko jatkaa tokoilua myös tittelien jälkeen ;)
Entäs Tikki sitten... Tikin vuosi oli kyllä sairastelujen vuosi. Alkuvuodesta oli viljaongelmat. Niistä kun päästiin eroon löytyikin kesän kynnyksellä kyynärpäästä luupiikki. Hoitona kokeiltiin kortisonipistosta suoraan niveleen ja se näyttikin aluksi auttavan. Lokakuun alkuun päästiin ensimmäisellä pistoksella ja käytiin hakemassa uusi. Uudesta ei enää ollutkaan apua kuin muutamaksi viikoksi. Jonkin aikaa seurasin 24/7 ontuvaa koiraa ja eläinlääkäriä konsultoituani päädyttiin kokeilemaan leikkausta. Leikkauspöydällä Tikki kävi marraskuun lopussa ja vielä ei ole selvyyttä siitä tuleeko jalasta jalka vai ei. Jos leikkaus on ollut onnistunut on edessä rankka kuntoutus, jotta Tikki pääsisi nauttimaan niistä metsälenkeistä. Suurin kysymysmerkki leikkauksen suhteen on korjattu sivuside, kestääkö se vai ei? Nämä kuluneet 5,5 vkoa ovat olleet aika rankat. Tikki ei ole onneksi missään vaiheessa ollut kipeä. Kipua tuntuu selkeästi vain paikallisesti ja aiheuttaa ontumisen. Tekemättömyys tietenkin on kasvattanut energiamäärää ja leikkauksen jälkeen ei ole ollut oikein mitään keinoa purkaa sitä. On pitänyt olla rauhassa ja jalkaa ei ole saanut rasittaa. Ensi viikolla olisi tuomiopäivä edessä, pelottaa jo etukäteen...
Tiuhti korkkasi agiuransa juhannuksena ja siirtyi kisaamaan kakkosiin syyskuussa :) Vuoden vikoista kisoista saatiin vielä ensimmäinen kakkosten LUVA :) Olen kovin odottanut Tiuhtille juoksua, mutta vielä ei näy. Tästä johtuen olen agilityyn liittyvää treeniprojektia lykännyt, koska ajattelin että se tauko tulee kuitenkin pian. No ehkä pitää pistää projektia alulle niin se juoksukin ehkä alkaisi ;) Tiuhtinkin vuosi harrastusrintamalla meni yli odotusten :) Tavoitteena kun oli pitää hauskaa ilman mitään ajatusta tuloksista. No ne tulokset ovat tulleet sitten kaupanpäällisinä :)
Teema on viettänyt vuotensa kasvaen pikkuhiljaa isoksi pikkupojaksi. Koipea nosti vasta täytettyään vuoden. Liekö tuo äidin siipien alla kasvaminen aiheuttanut tällaisen pikkupoika-syndrooman ;) Teema ehti vuoden aikana edetä isoin askelin niin jäljellä kuin haussakin. Jälki jäi syksyllä tosi hyvään vaiheeseen ja odotus onkin kova ensi vuodesta! Ollaan yhdessä opeteltu tuntemaan toisiamme ja edetty siinä samalla oikeaan suuntaan. Tällä hetkellä Teema näyttää joka saralla siltä, että siitä tulee vielä makea peli! Temppu on hyvin pitkälle juuri sitä mitä olen halunnutkin! Kesällä Teema löysi itselleen oman agilityohjaajan, joten Mouhostakin on tullut agilitykoira. Kentän reunalta seuraaminen on ollut suuri nautinto. On ollut todella hieno seurata miten oma koira on ensimmäisestä hetkestä lähtien toiminut saumattomasti "vieraan" ihmisen kanssa. Minä olen Mouholle vain ilmaa agilityhallilla. Tuosta parista kuullaan vielä!!
Entäs vuosi 2012 sitten?? Ainakin nyt alkuunsa vaihtui agilityseura, eli meidät tapaa jatkossa ATT:n väreissä. Odotan innolla miten paljon parempi pohja vaikuttaa Surkuun! Eikä enää tarvitse miettiä kuinka likaisia kaikki on hallitreenauksen jälkeen. Nyt pysyy niin lelut, koirat kuin ihmisetkin puhtaampana :)
Ne "viralliset" tavoitteet... Tikille terveyttä, terveyttä, terveyttä sekä vielä kerran terveyttä! Surkulle terveyden lisäksi agilityssa arvokisanollat kasaan sekä se FI AVA-H - titteli. Lisäksi arvokisoissa olisi tarkoitus yrittää menestyä... Tokossa tarkoitus osallistua nyt ainakin SM:iin sekä rotumestaruuksiin. Katsotaan jääkö muihin kokeisiin kalenterissa tilaa :) Tiuhtille juoksun myötä olisi tiedossa reissu miehelään. Ja sen reissun ehdoilla tulee kaikki muut; agilityt ja tokot. Teemalle olisi kiva saada alkuvuoteen joku tokokoe ja jos joku joukkue meidät huolisi SM-kisoihin riveihinsä :) Keväälle jos löytäisi BH-kokeen niin se olisi alta pois. Ainakin ajatuksena kisata jäljellä sekä mahdollisesti EK/HK riippuen miten haku edistyy. Oletettavasti Teema kisaa myös virallisissa agilitykisoissa, mutta sen suhteen ei ole kiire :) Ja agilityn tavoitteet ei ole mun heiniä :) Ja kaikille koirille toivon tietysti sitä terveyttä ennen kaikkea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti