Jos pistäisi tässä vaiheessa vuoden koira-asioissa pakettiin :) Aloitetaan vanhimmasta ja edetään nuorimpaan.
Tikki toipui alkuvuoden leikkauksestaan. Kuntoutus lähti hienosti käyntiin ja edistyi tosi hyvin ilman ongelmia. Saatiinkin lääkäriltä vapaaseen liikkumiseen lupa ja kaikki näytti hienolta ja lupaavalta! Kunnes sitten keväällä ontumiset tulivat takaisin. Siinä vaiheessa meinasin oikeasti masentua, että siinäkö oli Tikin elämä ja tulevaisuus. Kokeiltiin kaikki mahdolliset. Tikki sai Carprofen-piikkisarjan, josta ei ollut yhtään mitään hyötyä ja kipulääkkeethän ei ontumista pitänyt poissa. Mentiin kuitenkin eteenpäin Rimadylilla, koska mitään muutakaan vaihtoehtoa ei oikein ollut kuin hoitaa oiretta. Agin SM-kisoista ostin Nutrolinin Nivel monitehoa ja kaksi viikkoa sen aloituksesta puolitin kipulääkkeen ja siitä viikon päästä jätin kokonaan pois. Ja kertaakaan ei tuon jälkeen ole Tikki ontunut :) Pikkuhiljaa Tikin liikkumista lisättiin ja tällä hetkellä Tikki liikkuu ihan kuten kaikki muutkin meillä. Eli metsässä on vapaana ja saa spurttailla miten lystää. Talven tultua oli jotain pientä oiretta, mutta muutamalla lepopäivällä päästiin niistäkin. Tikki ei siis harrasta enää oikein mitään. Välillä saa vähän tokoilla. Ihanaa on nähdä välillä sen silmien syttyvän, kun tietää pääsevänsä ihan oikeisiin töihin. Kerran on tehnyt kolmen esineen esineruudun ja kerran päässyt ilmaisemaan yhden ukon hakumetsässä. Muutaman kerran ollaan tehty agilitya matalilla rimoilla ja ATT:n pikkujouluihin pääsi ihan kisaamaankin ;) Ja näiden jälkeen Tikin silmät loistaa onnesta pitkään :)
Surku harrasti tokoa aina syksyyn asti ja on ollut siitä asti tokotauolla. SM:ssä käytiin Kuopiossa, mutta ne taisivat jäädä Supermiehen viimeisiksi. Miksi lähteä turhautumaan, kun ei vaan millään ihmesuorituksellakaan pääse lähellekään niitä pisteitä kuin monet tunnetut bc:t. Itsellä ei ole nimeä tokon saralla, joten siitä jo tulee miinusta. Ja tuollainen karvapallo saa huonommat pisteet samantasoisesta suorituksesta kuin moni tunnettu bc. Ikävä fakta niin kivasta lajista. No arvostelulaji mikä arvostelulaji... Toko siis jäi nyt määräämättömälle tauolle :) Harmi sinänsä, koska Surku siitä niin tykkää. Aika ei vain riitä kaikkeen... Agilityssa päästiin kuin päästiinkin SM-kisoihin ja karsintoihin. Tuskaisen työn takana se olikin... Muutenkin agilityssa ollut vähän matalaliitoa. Treeneissä ihan superhyvää menoa, mutta sitten kisoissa aina jotain pientä. Loppuvuodesta kelkka vähän kääntyi ja tehtiin kolme nollaa kaksissa kisoissa. Toivottavasti jatkuisi samaa rataa ensi vuonna ;)
Tiuhti jatkoi agilityn parissa mun terapiakoirana ;) Marraskuussa Tippe nousikin kolmosiin, mahtavaa!! Ehdittiin kolmet kolmosen kisat käymään ja joka kerta Tiuhti teki vähintään yhden nollan :D Kaksi ekaa niistä olivat tosin yliajalla, mutta ei sillä olekaan väliä. Vuoden viimeisissä Tiuhti räjäyttikin kunnolla ja teki tuplanollan, vielä molemmat miinusajalla! On se aikamoinen tyttö :) Vuoden aikana on siis tapahtunut paljon edistystä. Olen myös itse edistynyt huimasti Tiuhtin kanssa. Meillä on mahtava koutsi, joka aina saa mut kiinni koiran aliarvioinnista ;)
Teema aka Mouhis. Teeman eka kisavuosi on pulkassa :) Kisaura korkattiin joka saralla, mitä ollaan treenattu ja ihan kiitettävästi jopa :) Tokossa kisattiin alkuvuodesta alokasluokka, hieno ykköstulos. Sitten tuli kevät ja pk-kausi. Jälkeä ajettiin ahkerasti ja toukokuun lopulla päästiin kokeeseenkin asti. JK1 saatiin, vaikkakaan ei millään huippupisteillä. Paljon tuli treenattavia asioita ja päätin, ettei edes yritetä seuraavaa tänä vuonna. Syksyllä käytiin suorittamassa tokon avoin luokka. Sekään ei tuottanut hirmupisteitä, mutta ykköstulos kuitenkin. Paljon sai mietittävää näiden kokeiden jäljiltä ja niiden pohjalta ollaan loppuvuosi treenattu ja edistystä on tullut paljon :). Agilityssa Mouhis aloitti myös kisaamisen kesän kynnyksellä. Nollia saatiin sopivasti, että ensi vuonna kisaavat kakkosissa. Eli ihan kelvollinen vuosi kaikin puolin Mouhikselle :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti