Balsamia haavoille

Tiuhti pääsi tänään epistelemään ATT:n hallille. Mölliluokassa oli hyppyrata, joten uskalsin lähteä kokeilemaan. Radalla oli vain hyppyjä ja putkia. Tiuhtihan on TSAUn hallin lisäksi tehnyt aksaa vain kerran muualla ja siellä ei suostunut alkuun menemään putkiin. Joten en ollut hirveän luottavaisin mielin liikenteessä ;) Mietin, että olisi hyvin mahdollista ettei Tiuhti suostuisi mun kanssa tekemään mitään hälinässä ja ns uudessa paikassa. Otin Tiuhtin ajoissa halliin hengaamaan yksinään ja touhuttiin vähän. Sain startata luokan ensimmäisenä niin ehdin vielä töihinkin ihan ajoissa. Rataantutustumisen jälkeen pikaisesti muutamat lämmittelyhypyt ja ei muuta kuin radalle. Haukutin Tiuhtia ihan kunnolla ja sillä saankin sen sopivasti avautumaan omasta maailmastaan ;) Yllätys oli, että Tiuhti lähti radalle mun mukaan ja meni ekaan putkeenkin ekalla yrittämällä. Kaikki esteet suoritettiin ekalla yrittämällä ja vieläpä oikein. Eli tuloksena nolla :O Hieno Tiuhti-eläin :))) Ja mikä ihan parasta kaikessa; Tiuhti hymyili ekaa kertaa elämässään suorituksen jälkeen! Siitä olen edelleen todella iloinen :) Neiti kun vähän tuppaa olemaan hapannaama jolla ei ole huumorintajua. Joten tämä oli iso juttu sille!! Ja mitä ilmeisimmin Tiuhti tykkäsi itsekin hommasta :) Ehkä siitä tulee sittenkin agilitykoira!! Ainakin antoi mulle aimo annoksen motivaatiota treenata vain lisää sen kanssa. Eiköhän me kesällä kisata sitten jo virallisissa kun kerran aikaa on treenata loputkin esteet kuntoon :) Eihän se mikään tykki ole, mutta ei onneksi tarvitsekaan. Mulle riittää se, että koira itse on tyytyväinen :)