sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Voi Tiksu minkä teit :)

Kun aloitit juoksun juuri ennen karsintoja :D Aika hyvin on ohjaajan pää nyt sekaisin ;) Eli reissua pukkaa heti karsintojen jälkeen, niihin sentään päästään juuri osallistumaan... Nyt ei päästä enää treenaamaan kunnolla aksaa, joten saadaan rauhassa herkistellä :) Laivamatkoja olen tutkiskellut ja kovin näyttävät buukatuilta. Jos nyt jostain saataisiin hyvään aikaan matka lahden yli..

Nyt on kyllä aika ristiriitaiset fiilikset, kun juoksu alkoi mutta on kuitenkin karsinnat edessä. Ehdin jo toivomaan, että oltais saatu keskittyä ne ensin rauhassa alta pois. Mutta hyvin harvoinhan nämä asiat menee niin kuin toivoo :) No nyt ensin kisataan karsinnat ja katsotaan sitten sen jälkeen mitä tapahtuu. Jänskää!!

lauantai 10. heinäkuuta 2010

Joo, tiedän. Olen ollut toooodella laiska kirjoittelemaan tänne. Ollaan treenattu agia ja tokoa. Jakauma on tosin ollut niin että Tiksu on aksannut ja Surku tokoillut.

Tikin agit sujuu hyvin. Niinkin hyvin, että olen huomannut hälyttäviä merkkejä pääkopassani. Eli nyt täytyy tehdä henkisellä puolella töitä. Onneksi koutsi pystyy tässä auttamaan tilanteen tullen. Ja hyvä asia on, että olen sen huomannut nyt ajoissa. Jolloin sille pystyy vielä toivottavasti jotain tekemään :)

Surkun tokoilussa on suurin ongelma merkillisissä liikkeissä. Eli merkistä on tullut Surkun uusi paras kaveri. Epävarmuudessaan turvautuu merkkiin ja ei osaa irroittautua siitä. Tähän on onneksi löytynyt nyt avut. Eli ruutuun superpalkka odottamaan ja merkille alustan päälle nami. Tällä tuntuu pelittävän nyt paremmin. Vaikka välillä ruudun palkka vetää kovemmin puoleensa niin huomautuksista huolimatta kykenee irroittautumaan merkistä. Viime tiistain treeneissä meni multa käpy ihan totaalisesti, kun vain jumitti ja jumitti. En siitä ole ylpeä, mutta pisti ainakin ajattelemaan ongelmaa. Päädyin siihen, että liian nopeasti vaikeutettu eli reseptinä se helpottaminen ja apujen lisääminen :) Tultiin siihen lopputulokseen, että Surku on merkin tarkoituksesta epävarma ja sen takia ei siitä osaa luopua. Vähän samaa ongelmaa on myös ohjatussa, mutta ei ollenkaan samassa mittakaavassa. Ohjatussa olen nyt käyttänyt myös namia merkin takana palkkana ja vetovoimana. Idari sujuu edelleen hyvin, sen kun on kerran hiffannut niin ei ongelmaa. Samaan uskon muissakin liikkeissä, eli kunhan saadaan shelttipoika ymmärtämään niin eiköhän tämä tästä ;)

Käytiin kummankin kanssa viime ke ottamassa Hesassa yhdet viralliset startit. Surkun rata oli lopulta hyl, joka ei huoleta. Enempi ihmetytti ekalla ja rimalla Surkun totaaliset arviointivirheet, koska hyppäsi kumpaakin rimaa päin ihan kunnolla ja tuli naama edellä hiekkaan :( Oli kuitenkin ihan ok radan jälkeen ja kaikki hampaatkin suussa tallella. Hiukan kyllä jäi ihmetyttämään... Tikin kanssa sain aikaiseksi aalta kontaktivirheen. Aika oli kuitenkin kova :)

Surku on tänä kesänä oppinut oikeasti uimaan. Ui hienosti Tikin perässä ympäri lampea :) Tosin runsaasta uimisesta meinasi uhata ihotulehdus, joten nyt ollaan taas hetki oltu uimati. Tikki nyt ei tietenkään tätä ymmärrä, koska eihän sillä ole mitään iho-ongelmia ;) Tiksu tosin sai takapihalle oman uima-altaan jolla leikkii harva se päivä metelillä varustettuna... Surku on onneksi menossa ensi pe Tanjalle, koska on varmaan päässyt jumittumaan jonkin verran.

lauantai 26. kesäkuuta 2010

SM-kisat

Tikki starttasi siis tänä vuonna ekaa kertaa SMssa, vaikka ei kuulunutkaan alunperin suunnitelmiin. No kun kerran juoksua ei näkynyt eikä kuulunut niin sinne ilmoittauduttiin ja startattiinkin :) Pahemmin ei jännittänyt kisapaikalla varmaan osittain siksi, kun ei ollut alunperin suunnitelmissa/tavoitteissa. Parhaamme lähdettiin kuitenkin yrittämään, koska tiesin mahdollisuutemme onnistuessamme. No ihan ei onnistuttu. Mujusen hyppyrata oli mun mielestä vähän älytön, mutta kuitenkin ihan suoritettavissa. Meidän kohtaloksi tuli hylly pujottelun jälkeen väärään putken päähän. Pieni ohjausvirhe/väärä ohjausvalinta ja se oli sitten siinä. Siihen asti Tikki meni kyllä todella hienosti ja virheettä. Alun suora kyllä vähän mietitytti ja pelotti. Kun pääsin sinne viidennen esteen taakse ottamaan vastaan oli jotenkin tosi epätodellinen olo. Mielessä ehti käydä ajatus, että kuuleeko se koira edes kun sen kutsun. Mutta kuuli hyvin ja tuli todella nätisti kaikki hypyt. Takaakierrot meni nätisti ja se on ollut meidän heikkous vielä puolisen vuotta takaperin. Eli ollaan kehitytty :) Pujotteluunkin Tikki meni nätisti vaikeasta avokulmasta. Mutta sitten kosahti. Ihan heti radan jälkeen ei oikeastaan edes harmittanut. Jälkikäteen on kyllä ottanut vähän päähän, mutta ei kovin pahasti. Koira oli ihan super ja se on tärkeintä :)

Juhannuskisat 25.6.

Ilmoitin molemmat koirat kahteen starttiin perjantaille, myös Tikin kun ei sitä juoksua edelleenkään näy. Haasteellista kisata ekaa kertaa molempien kanssa kolmosluokassa, kun vielä startit menivät limittäin kahdella radalla. Tikki teki hienosti tuplanollat sijoituksilla 7. ja 5. Hiukan vasemmalla kädellä ohjaten mentiin, mutta hyvällä fiiliksellä. Rennosti mutta tarkasti :) Tikin kanssa on kyllä todella hauska kisata nykyään. Ihanaa kun on saanut koiran sille koulutustasolle, että nollia saa vähän helpommin aikaan. Eikä aina tarvitse niitä vääntää. Tikki on myös oppinut korjaamaan ohjaajan pieniä virheitä ;)

Surkun eka rata meni ihan pipariksi. Lähdin ohjaamaan sitä kuin Tikkiä ikään, eli paha paha moka. Se kun ei todellakaan osaa asioita samalla tavalla (kumma juttu ;)). Kokosin itseni Surkun toiselle radalla ja takosin koko ajan päähän, että nyt on Suppe kyseessä jota pitää auttaa enemmän. Tästä olikin apua ja ohjasin niin kuin Surkua pitääkin. Tuloksena nolla (ihan sikahelpolta radalta) ja sijoituksena 2. Kun voittaja-Hippi oli jo valio niin Surku sai agisertin!! Aivan käsittämätöntä kyllä. Kolmas kolmosluokan startti ja eka serti :O Surku on kyllä niiiin hieno koira, että on vaikea uskoa. Edelleenkin kun on sellainen olo, ettei me osata paljon mitään... Ja jo vuoden päästä se voi olla agivalio :O Hipille hävittiin kuitenkin reilusti parin sekunnin verran. Eli työtä vielä pitää tehdä, jotta voidaan joskus pistää Suomen huipuille kampoihin. Hipille ja Nadjalle kelpaakin hävitä, on ne niin hyviä :)

Agilityrata oli kyllä noissa geimeissä ihan liian helppo ollakseen kolmosluokan rata. Oli kyllä ihan käsittämätöntä katsoa radan rakennusta. Teki mieli kysyä tuomarilta, että oliko oikeasti tosissaan sitä mieltä että rata oli kolmosluokan vaatimustasoa. Itse koin sen ykkösluokan tasoiseksi. Onko se muka niin vaikeaa saada aikaan haastavaa mutta järjellistä rataa aikaiseksi... Välillä ihmettelee, mitä tuomarien päässä liikkuu...

maanantai 14. kesäkuuta 2010

Su 13.6.

Päivällä ensin Päivin kanssa tokoilemassa. Surku teki alkuun seuraamista Päivin esittäessä Kari Kieloa. Kerran piti Suppen katsoa miksi joku laahustaa perässä, mutta muuten kontakti pysyi. Ja Päivin mukaan hyvällä paikallakin. Mulla oli namit kädessä apuna. Täytyy ottaa tätä enemmän. Ja pitäisi muutenkin ottaa seuraamista pitkiä pätkiä, jotta selvittäisiin sitten EVL:n seuraamisista kunnialla. Sitten ruutua. Nyt lähti ihan yllättävänkin hyvin lähes joka kerta merkiltä ruutuun. Merkille en edelleenkään lähetä vaan saatan. Seuraavaksi ohjattua niin että ruutu jäi mun selän taakse. Ilmeisesti Surkua se häiritsi, kun näki ruudun merkillä seisoessaan. Ja tästä johtuen merkiltä lähdöt vähän takkusivat. Mutta ihan hyvä treeni häiriöineen. Otettiin taas molempia puolia ja kapula oli nyt 5m sivulle ja 5m taakse. Tässä voisi pitää parin treenin verran ja sitten taas siirtää. Kaukoja otettiin läheltä tekniikkana. Tunnari otettiin autolla ja taas vähän vaikeuksia löytää oma. Pissatakin piti välissä, mutta oma löytyi lopulta. Paikallaanmakuu tehtiin Astan kaverina ja Surku otti vielä paikkaistumisen yksinään. Jätössä meinasi pari kertaa valua alas, mutta pysyi istumassa kun siihen asentoon jäi. Nyt kävin hetken aikaa piilossakin. Totesin Päivillekin, että en oikein enää osaa treenata EVL:n liikkeitä. Tuntuu tosi hassulta, että meidän treenit on loppujen lopuksi aika lyhyitä. Pitää varmaan tehdä ihan paperille jonkinlaista hahmotelmaa liikkeistä ja missä vaiheessa ne meillä on. Se varmaan hiukan helpottaisi tätä urakkaa :)

Tytöt pääsivät kumpikin vähän humputtelemaan :)

Illalla päätin vielä kurvata hallille treenaamaan aksaa. Vielä kun Tikkikin saa kerran treenata. Surku teki pääsääntöisesti kontakteja ja vähän takaaleikkauksia. Tikin treenikuvioihin kuului putki-puomi-erottelu ja suorilla putkilla jarrutukset. Kummatkin sujuivat itse asiassa tosi hyvin. Erottelussa voimakkaammin vetää puomi, mutta kyllä sen sai hyvin putkiinkin kun vaan ohjasi voimakkaasti ja selkeästi. Puomille riittää melkeinpä pieni huitasu ja suullinen käsky, mutta putkiin vaatii tosi paljon voimakkaampaa käskytystä ja vartalo-ohjausta. Suorilla putkilla jarrutukset pitää tehdä myös voimakkaasti, mutta niillä se kääntyy hyvin. Ja huomasi hyvin mitä tapahtuu kun jättää jarrutukset pois. Kiitää suoraan eteenpäin ;) Eli niin kuin pitääkin.

Tikillä meni kroppa tosi voimakkaasti maitohapoille treenistä ja piti tehdä jäähdyttelylenkki pidemmän kaavan mukaan. Autolle kun päästiin takaisin niin oli onneksi hyvin tasaantunut ja liikkuminenkin normaalia rentoa itseään. Ja Surkulla on mennyt vatsa ihan sekaisin. Saivat la iltana Suppen sertin kunniaksi vähän erilaisemmat luut ja näköjään herran vatsa ei tällä kertaa sitä kestänyt. Ja selkeästi aksa sai suolen kunnolla tyhjenemään. Saa nyt olla hetken paastolla ja aloitetaan kevyesti :) Toivottavasti on viikonloppuun mennessä kunnossa, kun ikävä raahata toista reissussa jos on masu pipi :( Tänään onkin vaan levännyt ja hyvä niin.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Kisattiin tänään Riksussa. Ekana Anne Saviojan hyppyrata. Tästä napsahti nolla ja sijoitus 2. Eli samalla siis se kaivattu serti kolmosluokkaan :) Ei se meidän rata mikään ihan priima ollut. Kaarrosta vähän sinne sun tänne... Mutta niitä ei lasketa ;) Hauskaa, että ollaan molemmat luokkanousut tehty Annen radoilla :) Päästiin vielä korkkaamaan kolmosluokkakin, kun kisoissa oli kaikki luokat. Se oli agilityrata Ritva Herralan käsialaa. Ei meille ainakaan mikään helppo rata. Tästä tuli tulokseksi hyl. Mutta melkeinpä se oli parempi mitä kakkosen rata ;) Varsinkin alkuun olen tosi tyytyväinen. Nyt ei tarvitse siis jännittää seuraavalla kerralla ihan hirveesti, kun on homma korkattu kuninkuusluokassakin :) Ja oli kyllä tosi kiva fiilis kisata :) Nyt olisi sitten tämän vuoden tavoitteet agilityssa hanskassa. Pitää varmaan miettiä uusia, kun vuosi vasta puolessa...

keskiviikko 9. kesäkuuta 2010

Vaihteeksi agilitya. Myös Tikki pääsi kiitelemään, kun kerran SM-kisoihin nyt ilmoittauduttiin. Päivä kerrallaan mennään ja katsotaan päästäänkö osallistumaan vai ei.

Tikki toimi paremmin nyt mitä viime sunnuntaina, kun viimeksi käytiin kentällä. Nyt oli paremmin kuulolla ja kaarrokset paremmat. Tosin sunnuntaina oli taukoa alla ja purki varmaan suurimmat energiat silloin ;) Nyt oli tosiaan jo entisen oloinen ja tosi kivan tuntuinen. Otettiin pääsääntöisesti pientä vääntöä hypyillä. Pitäisi varmaan treenata sitä suoraakin, kun hyppyradalla on Mujunen tuomarina... Ja pitäisi varmaan treenata niitä suorista putkista kääntymisiä. Nyt ne ei meinaan toiminut...

Surku.. hmm... Kovasti sillä on asiaa ja pienet vääntötreenit on sen kanssa vaikeita. En tiedä miten paljon se haukkuminen vaikuttaa sen omaan keskittymiseen. Mua se ainakin vähän häiritsee, ei sais mutta häiritsee. Pakko vaan oppia kestämään sitä. Pääsääntöisesti Surkukin meni hyvin, mutta muutama omituista väärään suuntaan käntymistä ja takaaleikkaukset tökkii aina paikka paikoin. Ei ole kyllä mikään helppo koira ohjata :) Jotenkin noi väärään suuntaan kääntymiset vaikutti siltä, että miekkonen ollut ihan parhaimmillaan keskittymisensä kanssa. Täytyy varmaan yrittää päästä käymään kentällä vielä ennen lauantain kisoja. Kontaktit oli hyvät! Pitää mietiä noihin takaaleikkauksiin joku hyvä systeemi. Kun kuitenkin niillä toi tuntuu parhaiten ohjautuvan. Valssit hidastaa sitä paljon ja niissä se on paljon epävarmempi tulevasta suunnasta (haukkuu paljon). Muutenkin pitäisi sille opettaa paljon enempi tekniikkaa. Pitänee rakentaa pihalle ne parit hypyt niin pääsis jotain kotonakin tekemään...

En ymmärrä miksei Tikin valionarvoa ole vielä vahvistettu. Samana päivänä valioitunut koira on kuitenkin saanut valionarvonsa jo reippaasti viime kuun puolella. PItää varmaan laittaa kyselyä menemään, missä mättää...

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Eilen tokottamassa Annan ja Helin kanssa. Omista treenasi vain Surku. Tiuhti kävi ennen treenejä ihmettelemässä autoja.

Surku aloitti idarilla. Tehtiin tätä vain seisomiseen tarkoituksena treenata mun liikkumista ja Surkun paikallaanpysymistä. Palkkaan sitä nyt eteenpäin heittämällä namin. Toimii hyvin, eli hyvin pysyi tassut paikallaan. Yksi valmis liike evl:stä :) Sitten ruutua niin, että idarin merkit taustalla häiriönä. Kuten arvasinkin niin sinne se lähti idarimerkkien keskelle :) No ruutuhan sekin toki oli ;) Sain sieltä ohjattua ruutuun ja seuraavilla toistoilla ei ongelmia. Otin molemmista suunnista alustalle. Ruudussa ei vielä osaa yhdistettynä merkkiin. Ohjattua otettiin molemmista suunnista. Anna vei kapulan. Saatoin Surkun aina merkille ja hyvin tajuaa, että sen kautta pitää mennä. Tuntuu, että ohjatussa on paljon lyhyempi matka kokonaiseen liikkeeseen mitä ruudussa. Joka tapauksessa jokainen nouto oli tosi hyvä. Hyvin kääntyi oikeaan suuntaan joka kerta! Seuraavaksi kapula vielä taaemmas, lähemmäs oikeaa paikkaa ja pian voisi ottaa toisen äärilaidan kapulan mukaan. Keskikapulan kohdalle ajattelin kehitellä alkuun jonkun muun kuin kapulan, jonkun mitä ei pysty noutamaan. Lopuksi ennen paikallaanoloja otin kaukoja leikkien läheltä. Paikallaanmakuussa oli ollut alkuvaiheessa vähän levottomampi vaihe ja oli haistellut. Muuten ok. Makuun jälkeen otin lyhyen istumisen meidän jutellessä, ok.

Tästä se pikkuhiljaa muodostuu :) Hauskaa!